Numero pureutuu ruokaan: mitä syömme ja mitä vaikutuksia sillä on? Lehden päätoimittajana toimii Lihansyöjien maa -kirjan toinen kirjoittaja, Turun vihreiden puheenjohtaja ja kulttuurihistorian tohtorikoulutettava Jukka Vornanen.
Ruoka on parhaimmillaan iloinen ja nautinnollinen osa maallista elämää. Ruoantuotannon ongelmat on kuitenkin kohdattava, jotta nautintoa riittäisi jatkossakin. Siksi tämä Vihreä Tuuma puhuu ruoasta.
”Ruoka2030: Suomi-ruokaa meille ja maailmalle” on parhaillaan hallituksen lausunnolla olevan ruokapoliittisen selonteon työnimi. Nimi kertoo selonteon lähtökohdista: nostetaan kotimaista ruoantuotantoa, myös vientiin panostamalla.
Syksyn alussa vietettiin neljättä kertaa valtakunnallista Hävikkiviikkoa, jonka tarkoituksena on kiinnittää huomiota poisheitettyyn ruokaan. Syytä tähän onkin: FAO on arvioinut että tuotetusta ruoasta noin kolmannes hukkaantuu ruokaketjun eri vaiheissa ja Euroopassakin hävikiksi joutuu viidennes tuotannosta.
Monet ruokaa koskevat tuet, säännökset tai rajoitteet tulevat Suomeen EU:n kautta. Suomalaiset ovat mukana lobbaamassa Brysselissä. Kuluttajien, tuottajien ja teollisuuden eduista on kiistelty monien päätösten yhteydessä.
Ihminen on biologisesti sekasyöjä. Jääkaudesta tähän päivään esi-isämme ovat nauttineet välillä kasviperäisempää, välillä eläinperäisempää ravintoa. Menneet muutokset avaavat silmät sille, miten paljon tulevaisuutemmekin tulee muuttumaan.
Syömme ruokaa, joka on kasvatettu öljyllä. Pellot kynnetään, lannoitetaan ja kylvetään dieselkoneilla. Lannoitteet kaivetaan maan uumenista tai valmistetaan maakaasusta. Teollinen maatalous on riippuvainen fossiilisista polttoaineista. Halvan öljyn loppuminen tulee mullistamaan maailman ruoantuotannon.
Teknologian muutos koskee myös ruoantuotantoa. Samuli Laurikaisen tehdas kasvattaa salaattia ja ituja ylipaineistetussa puhdastilassa, teollisuushallissa Vantaan Vaaralassa. Tiukasti kontrolloitu ”kasvuhuoneviljely” voi olla osaltaan turvaamassa tulevaisuuden ruoantuotantoa.
Nyt käynnissä olevaa vegebuumia voi tarkastella karppausilmiön valossa. Ilmiöillä näyttää olevan jotain samoja piirteitä: molemmat haastavat ja vaihtavat ruokakulttuurin ja aterioiden keskeisiä elementtejä, molempiin liittyy tuoteinnovaatioita ja näkyvä mediajulkisuus.
Vihreä ABC-kirja vuodelta 1991 vastasi kysymyksiin nuoren vihreän puolueen linjauksista. Listalla oli myös ruoantuotanto, joka oli silloin vielä hyvin suojattua ja tuottajat saivat tukea tuotteiden hinnoissa.
