Suomen luonnonsuojeluliitto valitsi avoimet ohjelmistot, eikä ole katunut päätöstään. Ratkaisu antaa organisaatiolle ennen kokematonta joustavuutta, ja työntekijät kiittävät.
Tietotekniikka ei tyypillisesti ole ympäristöystävällistä, eikä halpaa. Toisaalta tietotekniikka voi tehostaa muuta toimintaa, ja harvalla alalla pärjää kokonaan ilman.
Asiaa on pohdittu myös Suomen luonnonsuojeluliitossa. Organisaatiossa lukuisat verkkopalvelut ovat keskeinen osa toimintaa, niin omien jäsenten organisoitumisessa kuin yleisessä tiedottamisessa ja luonnonsuojelutyössä. Fiksuilla valinnoilla Luonnonsuojeluliitto on onnistunut tuottamaan verkkopalvelunsa yhdistyksen varoja ja ympäristökuormitusta säästäen.
Ratkaisun avain on ollut tehdä avoimesta lähdekoodista strateginen valinta. Kaikki palvelimet ovat Linux-koneita ja niissä pyörivät sovellukset ovat avointa lähdekoodia.
Mutta mikä Linuxissa on ympäristöystävällisempää kuin vaikkapa Windows-palvelimissa?
Vanhassa vara parempi
Ensimmäinen haaste tietotekniikan ympäristö- ja budjettiystävällisyydessä on laitteiston lyhyt elinkaari. Ihmiset ovat tottuneet hankkimaan tietoteknisiä laitteita, käyttämään niitä pari vuotta, ja heittämään pois. Valmistus kuluttaa paljon energiaa ja vettä sekä vaatii harvinaisia metalleja ja myrkyllisiä kemikaaleja.
Surullisinta on, että tietokoneiden lyhyt elinkaari ei yleensä johdu laitteiden hajoamisesta, vaan siitä, että ne koetaan hitaina ja huonoina.
Syynä on markkinointi ja muoti, joka saa ihmiset haluamaan uusinta mallia, sekä huonot ohjelmistot, joita ei ole mahdollista asentaa vanhoihin laitteisiin. Luonnonsuojeluliitossa lääkkeenä molempiin on ollut avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hyödyntäminen.
Linux ja muut avoimen lähdekoodin ohjelmistot on julkaistu lisensseillä, jotka takaavat käyttäjille oikeudet käyttää ja kehittää ohjelmistoa vapaasti. Kukaan ei voi rajoittaa käyttöä ja sen uhalla periä lisenssimaksuja. Avointen ohjelmistojen ympärillä liiketoiminta perustuu tukipalveluihin, jossa laadun mittarina on asiakkaiden järjestelmien toimivuus. Avointen ohjelmien jokainen uusi versio ei vaadi enemmän suorituskykyä.
Avoimen kehitysmallin ansiosta ohjelmistot ovat saatavilla monille eri laitealustoille ja myös vanhoille laitteille. Käytännössä tämä tarkoittaa, että uusimman Linux-käyttöjärjestelmän voi asentaa kolme vuotta vanhaan tietokoneeseen, johon Windows 8 -käyttöjärjestelmä ei enää suostu asettumaan.
Vaikka itse laitetta ei uusita, niin ohjelmistojen päivitys täyttää käyttäjien uutuudenhimon. Monesti uusi ohjelmistoversio toimii tehokkaammin ja nopeammin.
Elinkaari tuplaantui
Luonnonsuojeluliiton tapauksessa palvelinkoneiden elinkaari on tyypillisesti yli kuusi vuotta, kun tavallinen alan käytäntö on kolme vuotta. Vanhin kone on jopa yhdeksän vuotta vanha ja palvelee edelleen hyvin. Joissakin koneissa osa komponenteista on uusittu elinkaaren aikana, mikä on silti parempi ratkaisu kuin koko koneen uusiminen.
Kaksinkertainen elinkaaren pituus tarkoittaa yli 50 prosentin säästöä hankintakuluissa ja valmistuksen ympäristörasituksessa. Koska varastossa on aina varakone, voidaan käytössä olevat koneet ”ajaa loppuun” ja vaihtaa uusiin vasta kun on pakko. Vanhan hajoamisesta ja vaihtamisesta uuteen ei aiheudu ongelmia kiitos Linux-klusterointiratkaisun, jossa muut toimivat koneet hoitavat huoltokatkolla olevan koneen tehtävät.
Luonnonsuojeluliitto on myös päässyt hyötymään markkinatilanteesta. Koska kolme vuotta vanhat tietokoneet eivät käy kaupaksi, saa niitä hankittua polkuhintaan. Linuxin kanssa niillä voi hyvin olla vielä 3-5 vuotta elinkaarta jäljellä.
Pitkät elinkaaret säästävät myös vaivaa. Luonnonsuojeluliiton käyttämissä Linux-jakeluissa on viiden ja seitsemän vuoden tietoturvapäivitystakuut, minkä ansiosta kerran kunnolla pystytetty kone voi palvella ilman uudelleenasennustarvetta koko elinkaaren.
Toisaalta päivityksiä ei ole syytä vältellä: avoimissa ohjelmistoissa ne eivät vaadi uusia lisenssimaksuja, joten uusien ominaisuuksien käyttöönotto ilmaiseksi motivoi päivittämään ohjelmistot ajan tasalle.
Virrankulutus alas
Toinen haaste tietotekniikan ympäristöystävällisyydessä ja kustannuksissa on sähkönkulutus käytön aikana.
Vuonna 2004 julkaistun japanilaisen tutkimuksen mukaan silloisen tyypillisen pöytätietokoneen valmistus käytti sähköä yhtä paljon kuin sen kotikäyttö kolmen vuoden aikana. Kun lukuun lisätään kaikki muu valmistukseen liittyvä energiankäyttö, oli valmistuksen energiamäärän suhde käyttöön nelinkertainen.
Uuden tietokoneen ostoa ei useimmiten voi perustella kokonaisympäristöystävällisyydellä, mutta koska käytön aikainen energia maksaa käyttäjälle enemmän kuin valmistuksen vaatima energia, voi edullisen ja vähän virtaa käyttävän laitteen hankinta olla taloudellista.
Esimerkiksi kuvaputkinäyttöjen vaihtaminen samankokoisiksi litteiksi näytöksi ja työasemien vaihtaminen kannettaviksi vähentää merkittävästi sähkönkulutusta. Myös uudemmissa palvelinkoneissa on sähkönkulutusta ja lämmöntuottoa minimoivia uusia ratkaisuja.
Suomen luonnonsuojeluliitossa on optimoitu molemmat näkökulmat.
– Sähköä on keskustoimistolla pyritty säästämään kaikin tavoin. Esimerkiksi yleisten tilojen loisteputkista joka toinen on poistettu, eikä kukaan edes huomannut eroa. Luonnollisesti ajattelemme myös tietokoneiden ympäristövaikutuksia, kertoo SLL:n IT-asiantuntija Pekka Saari.
Viime kesänä hankittiin palvelinkoneita, jotka olivat käytettyjä, edullisia hankkia ja kuluttavat kymmeniä prosentteja vähemmän sähköä korvattuihin palvelimiin verrattuna. Luonnonsuojeluliiton laskelmien mukaan sähköä säästyy kerrostaloyksiön kulutuksen verran vuodessa. SLL:n palvelimet toimivat ekoenergialla.
– Verkkosisältöjen tuottajana olen ollut tyytyväinen talossa tehtyihin ratkaisuihin. Uskallan arvioida, että toimistollamme tietotekniikka toimii paremmin kuin monessa isommassa työpaikassa, sanoo Luonnonsuojeluliiton verkkotoimittaja Maija Lielahti.
