Lentämisen verotus on viime kuukausina noussut yhteiskunnalliseksi keskustelunaiheeksi. Suomessa matkustajakohtaista lentoveroa vaativa kansalaisaloite keräsi vaadittavat 50 000 allekirjoitusta lokakuussa. Marraskuun alussa yhdeksän EU-maata (mukaan lukien Saksa, Ranska ja Italia) ilmaisivat tarpeen uudistaa lentämisen hinnoittelu esimerkiksi verotuksen avulla. Muutoksen tarve on ilmeinen, koska lentämisen päästöt kasvavat kovaa vauhtia yhtä aikaa kun lentoliikennettä verotetaan hyvin kevyesti. Tällä hetkellä yksikään EU-maa ei verota lentämisessä käytettävää lentopetrolia eli kerosiinia. Muutosta tähän vaaditaan nyt Fairosene-nimisen EU-kansalsaisaloitteen voimin, jonka tavoite on EU:n laajuinen yhteinen verokanta kerosiinille. Kansalaisaloitteen mukaan kerosiinin valmisteverovapaus vääristää kilpailua liikennemuotojen välillä eikä kannusta lentoyhtiöitä päästöjen vähentämiseen.
– Se tosiasia, että lentämistä ei veroteta, ei olisi ongelma, ellei lentämisen päästöt kasvaisi räjähdysmäisesti, aloittaa Timothée Galvaire, joka on yksi EU-kansalaisaloitteen vireillepanijoista.
Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO:n pitkän aikavälin ennusteen mukaan globaali lentoliikenne kasvaa keskimäärin 4,3% vuodessa vuosina 2015-2035. Tämä tarkoittaisi, että lentoliikenne vuonna 2035 olisi noin 2,3-kertainen suhteessa vuoden 2015 tasoon. Suomi on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali tuona samana vuonna.
Fairosenen mukaan EU-maat tukevat nykytilanteessa ilmastolle kaikkein haitallisinta liikennemuotoa eli lentämistä.
– Verotuksen puute nostaa keinotekoisesti lentämisen kysyntää ja kannustaa ihmisiä valitsemaan lentämisen raideliikenteen sijaan, vaikka raideliikenne on huomattavasti ympäristöystävällisempää kuin lentäminen, Galvaire sanoo.
Vero tulisi lentoyhtiöiden maksettavaksi, mutta vaikuttaisi myös lentämisen kuluttajahintaan, mikä laskisi kysyntää ja samalla päästöjä.
Pitkille lennoille matalampi vero
Fairosenen ehdottaman veron suuruus perustuisi lennon pituudelle ja olisi suurempi lyhyillä lennoilla. Fairosene ehdottaa kolmea veroluokkaa. Lyhyille lennoille (0-600 km) veron suuruus olisi 0,45 € per litra, keskipitkille lennoille (600-150 km) 0,39 € ja pitkille lennoille (>1500 km) 0,33 € per litra. Veron progressiivisuutta Galvaire perustelee siten, että se tekee verosta oikeudenmukaisemman ja vaikuttavamman.
– Olisi teknisesti helpompaa periä kaikista lennoista saman suuruinen vero, mutta jos [lyhyiden lentojen] vero olisi liian alhainen, se ei kannustaisi vaihtamaan junaan. Vastaavasti, jos pitkien lentojen vero olisi liian suuri, se voisi tuntua rangaistukselta, sillä vihreä vaihtoehto, juna, tuskin pystyisi korvaamaan lentokoneita [pitkillä välimatkoilla], Galvaire sanoo.
Galvaire muistuttaa, että lopullisesta muodosta päättää EU:n komissio, mikäli kansalaisaloite hyväksyttäisiin. Komissio mitä todennäköisimmin tekisi muutoksia aloitteen yksityiskohtiin.
– Tämän vuoksi kansalaisaloitteen tarkka muotoilu ei ole olennaisin asia, Galvaire sanoo.
Hänen mukaan EU-kansalaisaloitteen funktio on ennen kaikkea nostaa asioita EU:n agendalle.
Verotulot tukemaan eurooppalaisen liikennejärjestelmän uudistamista
Fairosene ehdottaa, että kerosiiniveron tuotoista tehtäisiin EU-varoja, joita sitten ohjattaisiin EU:n liikenteen kehittämiseen ympäristöystävällisemmäksi ja raideliikenteen tukemiseen. Jäsenmaat keräisivät verot, jotka sitten korvamerkittäisiin ja kerättäisiin yhteen, jolloin niitä pystyttäisiin tehokkaammin hyödyntämään.
– Koska ympäristöystävälliseen liikkumiseen investoimisen tarkoitus on ennen kaikkea tehdä rajat ylittävästä liikenteestä nopeampaa ja halvempaa, investointikohteet tulisi päättää EU-tasolla eikä maiden pääkaupungeissa, sanoo Galvaire.
Galvairen mukaan kansainväliseen raideliikenteeseen on investoitu liian vähän, koska eurooppalainen raideliikennejärjestelmä on rakennettu kansallisvaltion mallin alla.
Esimerkkeinä siitä, millaisiin toimiin rahaa voisi suunnata, Galvaire mainitsee Euroopan laajuisen liikenneverkon TEN-T:n. Suomen näkökulmasta mielenkiintoisin TEN-T:hen kuuluva projekti lienee Rail Baltica, joka tulee yhdistämään Viron, Liettuan ja Latvian Puolan kautta Saksaan ja muuhun Keski-Eurooppaan.
Monet maat haluttomia kiristämään lentämisen verotusta
– EU-maiden olisi jo nyt mahdollista verottaa kerosiinia, Galvaire sanoo.
EU:n energiadirektiivi määrää, että kerosiini on lähtökohtaisesti valmisteverovapaata kaupallisen lentoliikenteen osalta. Direktiivin mukaan jäsenmailla on oikeus rajoittaa tätä verovapautta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jäsenmaat voivat päättää kerosiinin verottamisesta kotimaan liikenteessä. Lisäksi EU-maat voivat kahdenvälisillä sopimuksilla asettaa veroja niiden välillä kulkevien lentojen kerosiinille.
– Pohjoismaat, Benelux-maat, Ranska, Saksa ja Itävalta ovat olleet haluttomia verottamiseen kansallisen kilpailukyvyn heikkenemisen pelossa. Etelä-Euroopan maat luottavat paljon turismin tuomiin tuloihin eivätkä he siksi halua asettaa veroja lentoliikenteelle. Jotkin Itä-Euroopan maat kuten Viro eivät halua verottaa lentoliikennettä huonojen liikenneyhteyksien takia. Raideliikenne ei ole kaikkialla yhtä kehittynyttä kuin Länsi-Euroopassa, Galvaire sanoo.
Jos aloite aikanaan tulee käsittelyyn ministerineuvostoon, sen läpimeno edellyttäisi jäsenmaiden yksimielistä hyväksyntää. Galvaire toivoo, että Pohjois-Euroopan maat solmisivat kahdenvälisiä sopimuksia kerosiinin verottamisesta, jos aloite tulisi hylätyksi ministerineuvostossa.
Valtaosasta lennoista ei makseta arvonlisäveroa
Kerosiinin verovapaus ei ole ainoa tapa, jolla lentämistä tuetaan. Lentämistä tuetaan myös muun muassa kevyemmällä arvonlisäverotuksella. Kuluttajat eivät maksa arvonlisäveroa kansainvälisistä lennoista. Monessa EU-maassa kotimaan lentoihin sovelletaan alennettua arvonlisäverokantaa. Näin on myös Suomessa, jossa kotimaan lentoihin sovelletaan 10% henkilöliikenteen alv-kantaa. Maltassa, Tanskassa, Kyproksella, Irlannissa ja Iso-Britanniassa ei makseta lainkaan arvonlisäveroa kotimaan lennoista.