Kuntauudistuksen kynnyksellä demokratia varmistetaan ennen tasa-arvoa, kirjoittaa Saara Ilvessalo. Turussa edustuksellinen demokratia on ollut myrskyn silmässä, mutta nyt hajallaan olevaa osallistamistoimintaa yhtenäistetään kokonaisuudeksi.
”Edustuksellinen demokratia on kriisissä.” Näin kirkuivat Turun kaupungin kaupunkitutkimus- ja tietoyksikön raportista vedetyt otsikot helmikuussa 2011. Puoluejärjestelmä on syvässä luottamuskriisissä, totesi professori Lauri Karvonen. Järjestelmämme ei kuulemma sellaisenaan vastaa kansalaisten demokratiakäsitystä. Jottan tarttis tehrä.
Turun tauti. Siinä ehkä kuuluisin turkulaiseen demokratiaan ja päätöksentekotapaan yhdistettävä kohteliaisuus. Kun tuttaviltaan kysyy, miten Turun lähidemokratiasta kertoisi muista kunnista tuleville, vastauksena on usein vienon tuhahtava naurahdus. ”Mistä lähidemokratiasta?”
Onko tilanne todella näin synkeä?
Turun puolustukseksi voi sanoa, että lähidemokratian aavoilla puhaltavat nyt uudet tuulet. Kaupungissa todettiin, että edustuksellisen päätöksentekojärjestelmän rinnalle tarvitaan laadukasta kansalaiskeskustelua: siis suoraa, osallistavaa ja deliberatiivista eli keskustelevaa demokratiaa. Tätä Turussa yritetään nyt kovasti.
Projektien palapelistä systemaattiseen osallisuuteen
Osallisuutta on Turussa puuhasteltu 1980-luvulta lähtien, mutta yritykset ovat jääneet määräaikaisten projektien tasolle. On ollut kansallisen vapaakuntakokeilun aluelautakuntia, lähiötyötä, aluetyökokeiluja ja ministeriön koordinoimia osallisuushankkeita. Vuoteen 2010 asti kestänyt aluekumppanuus rakensi mallia, jossa kynnystä asukkaiden ja luottamushenkilöiden välillä yritettiin madaltaa muun muassa aluekoordinaattoreiden kautta. Hanke kuitenkin karahti kiville pari vuotta sitten.
Aikaisemmat osallistamismallit eivät ottaneet voimakkaita tuulia purjeisiinsa, mutta pieniä askelia osallistuvan demokratian suuntaan on silti otettu. Kaavoituksen osallisuus kaikessa lakisääteisyydessään hoituu, nettiin on rakennettu tekniselle sektorille palautteenannon mahdollistava karttapalvelu, ja nuorille yritetään kovasti rakentaa omaa nuorisovaltuustoaan vaikutuskanavaksi. Osallisuustoimintaa löytyy Turun kotisivuilta linkkien kautta nytkin, mutta lähidemokratian linkkimeren löytäminen ja osallisuuden harjoittaminen vaatii melkoista aktiivisuutta siltä yksittäiseltä kansalaiselta, joka tuohon savottaan ryhtyy. Osallisuus lojuu hajanaisina palasina pitkin kaupunkia.
Nyt Turulla on isot panokset pelissä. Osallisuus ja lähidemokratia on tarkoitus saada osaksi päätöksentekojärjestelmää – ei hankkeina, vaan systemaattisena toimintana. Virkamiehet ja luottamushenkilöt yrittävät rakentaa osallistamisen palasista lähidemokratiaa osana toimintamalliuudistusta ja uutta johtamisjärjestelmää. Hajallaan olevan osallistamistoiminnan siivoaminen takaisin kokonaisuudeksi on nyt keskiössä.
Miksi, miten ja mitä lähidemokratiaa?
Turun palvelutoimen apulaiskaupunginjohtajan avustaja Juha Rantasaari sai tehtäväkseen vetää uudistuksen yhteyteen perustettua osallisuuteen keskittyvää ohjausryhmää. Tahto muutokseen tuli poliitikoilta, ja viesti oli selkeä: osallisuuden sekä lähidemokratian lisääminen. Erityisiksi tavoitteiksi ryhmälle asetettiin Turun alueellisen osallistumisen mallin löytäminen, nuorten vaikutusmahdollisuuksien rakentaminen ja teknologian valjastaminen osallisuuden käyttöön, asiakaspalautteen kokoaminen ja hyödyntäminen, uuden johtamisjärjestelmän tukeminen sekä vuorovaikutuksen lisääminen.
Ohjausryhmä on pohtinut vaikuttamisen eri tasoja ja osallistamisen rakentamista näiden portaiden ympärille. Turkulaisten pitäisi päästä sanomaan sanansa sekä varhaisessa valmisteluvaiheessa että lopullisessa päätöksenteossa. Lisäksi asukkaille pitäisi löytyä konkreettista toimintaa ruohonjuuritasolla, omalla paikkakunnalla ja itselle tärkeiden asioiden parissa. Ennen kuin mihinkään ryhdytään pitää pysähtyä miettimään, mitkä ovat osallistamisen tavoitteet, millä keinoilla näihin päästään ja mitä syntyy prosessin tuotoksena.
Jos virkamiehille tai päättäjille ei käy selväksi, miksi osallistamista tehdään, ovat kuuleminen ja vaikuttaminen heidän silmissään vain riippakivi lopullisen päätöksenteon tiellä. Yhteistyö virkamiesten sekä poliitikkojen ja toisaalta yksittäisten turkulaisten välillä on suunniteltu kaksisuuntaiseksi molempia hyödyttäväksi dialogiksi: Virkamiehet ja asiasta päättävät saavat näkökulmia kuntalaisilta, kun taas kuntalaiset saavat mielipiteensä kuuluville.
Kehittämishankkeita on jo nyt vireillä. Asiakaspalautteen kehittäminen ja karttamuotoisen palautesovelluksen laajentaminen on työn alla. EVIVA-hankkeesta eli Ennaltaehkäisevä ja virikkeellinen vapaa-aika -hankkeesta ei edes suoraan huomaisi, että se on osa lähidemokratiaa, mutta osallisuus kuitenkin sisältyy siihen.
Parhaista malleista paras voittakoon
Seuraava kysymys on, että miten osallistaminen toteutetaan? Ohjausryhmä on antanut väliraporttinsa valtuustoryhmille, mutta pysytellyt toistaiseksi melko varovaisella ja yleisellä tasolla. Työryhmä on pohtinut sähköisiä mekanismeja, erityisryhmien osallistumista ja kaupunginosien – sekä nykyisten että mahdollisten tulevien – huomioimista uudessa järjestelmässä. Erityisesti suurennuslasin alla on nuorten vaikuttaminen: miten antaa ääni niille, joilla ei vielä ole äänioikeutta?
Osallistamisesta ei haluta tehdä kaavoihin kangistunutta tai selittelyä kaipaavaa, vaan arjessa pärjäämistä palvelevaa toimintaa. Tarkoitus on täydentää nykyjärjestelmää, ei kumota sitä. Suoraa demokratiaa pystytetään edustuksellisen rinnalle, sillä ne eivät ole toistensa vastakohtia.
Osallisuuden on oltava jatkuvaa ja siitä on viestittävä aktiivisesti, niin Turun tauti väistyy. Virkamiesten, kolmannen sektorin ja jopa valtiovallan koulutus on välttämätöntä, jotta osallistamisvastuu saataisiin jaettua kaikille ja hankkeet eivät jäisi vaan ohikiitäviksi projekteiksi. Osallistamisen kehittäminen ja ylläpito on saatava virkamiesten toimenkuviin.
Seuraavassa vaiheessa eri malleista lähdetään karsimaan ja etsimään parasta vaihtoehtoa pilotoinnin avulla. Tavoitteena on löytää se Turulle sopiva osallistumisen ja osallistamisen malli.
Avointa päätöksentekoa
”Positiivisesti katse tulevaisuuteen”, toteaa Rantasaari, muttei vielä halua kertoa työryhmän esitystä. Viimeinen sana on annettava kansan valitsemille päättäjille, ei lehtien sivuille. Valistunut voi kuitenkin arvailla, minkälaisia muotoja työryhmä saattaa esittää.
Asiantuntijoiden suosimia lähidemokratian vahvisteita ovat muun muassa paikallisvaltuustot, aluelautakunnat ja -toimikunnat, osallistava paikallistason budjetointi sekä keskustelevammat kansalaisjuryt ja palvelupaneelit. Kuntalaki mahdollistaa neuvoa-antavat kunnalliset kansanäänestykset, joiden käyttö Suomessa on toistaiseksi ollut kovin vaatimatonta – ja kovin neuvoa-antavaa. Avoimuuden lisääminen, kokousten videointi nettiin ja lautakuntien kokousten avaaminen taas toisivat päätöksentekoon läpinäkyvyyttä, jota mikä tahansa demokratia tarvitsee toimiakseen. Asukkaat on otettava aidosti mukaan valmisteluun ja päätöksentekoon.
Erityisessä painopisteessä uudistuksen yhteydessä olevat tekniset mallit voisivat tarkoittaa erilaista sähköistä kuulemista, nettikeskusteluja esityslistoista sekä kaupungin ja sen yhtiöiden aktiivista päätösasioista tiedottamista – sekä ennen että jälkeen päätöksenteon. Kaavaillat ja kaupungin johdon kuntalaistapaamiset jalkauttaisivat päätöksentekoa pois kabineteista ihmisten pariin. Nämä ratkaisut toimisivat kuntaliitostenkin kohdalla, ja turvaisivat lähidemokratian ennen kuin turvataan palveluiden saatavuuden tasa-arvo liitoksella.
Jos demokratia perustuu projekteihin, on hankalaa antaa Turun lähidemokratialle tarkempaa yleisnimeä. Vaikka paljon pientä tehtäisiinkin, ei kokonaisuus toimi, jos osaset ovat irrallisia toisistaan. Haasteena ja missiona on nyt muotoilla uutta demokratiaa, löytää projektien yhteys normaaliin arkeen ja nitoa ne yhteen vakiinnuttamalla parhaat käytännöt kokonaisuudeksi.
Vapise Suomi, demokratia on muuttamassa Turkuun.
Lähteet
Toimintamalliuudistuksen osallisuustoiminnan ohjausryhmän väliraportti. Turku 2012.
Karvonen, Lauri 2011: Demokratian kehitys ja demokratiakäsitykset kulkevat käsi kädessä. Turku.
Osuuskunta Kiisa 2009: Aluekumppanuuden toimintasuunnitelma. Turku.