Krista Mikkosen vaalivoitto kumpusi pitkällisen kunnallispoliittisen työn tuloksena. Mikkonen lähti ehdolle kunnallisvaaleissa jo vuonna 1996 ja on toiminut Vihreiden varapuheenjohtajana jo toista kauttaan. Kunnallispolitiikassa hän on päätynyt aina kaupunginhallitukseen asti. Tuuman vaalinumerossa haastatellaan tuoretta kansanedustajaa.
Vihreät saavuttivat lähes koko maan kattavan vaalivoiton. Lisäpaikkoja saatiin Helsingin lisäksi Pirkanmaalta, Kaakkois-Suomesta, Keski-Suomesta ja Savo-Karjalasta. Heli Järvinen teki paluun Kaakkois-Suomen vaalipiiristä ja Touko Aalto teki ”jytkynsä” Keski-Suomessa. Helsingissä viimeisenä päätyi sisään eduskuntaryhmän nuorimmainen Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton puheenjohtaja Ozan Yanar. Savo-Karjalasta läpi pääsi pitkän linjan puolueaktiivi Krista Mikkonen.
Vihreä biologi, joka halusi parantaa maailmaa
Krista Mikkonen koki ympäristöherätyksen lukiossa lukiessaan Pentti Linkolan kirjan.
― Silloin kolahti, että jotain on tehtävä. Ratkaisuni eivät kuitenkaan olleet niitä Linkolan ratkaisuja. Lähdin mukaan ympäristöjärjestöihin ja lukemaan biologiaa Joensuuhun ja ajattelin, että siten voidaan parantaa maailmaa. Sittemmin kuitenkin paljastui, ettei se kyllä riitä.
Mikkosella on myös taustaa opiskelijatoiminnasta. Hän oli aktiivinen ylioppilaskuntansa ympäristöryhmässä, ainejärjestössä ja edustajistossa sekä ympäristöjärjestöissä. Kunnallispolitiikkaan hän lähti mukaan ymmärrettyään kaavoituksen vahvan vaikutuksen ympäristön- ja luonnonsuojeluun. Pelkkä ”hippeily” ei siis riittänyt.
― Huomasin että varsinkin ympäristöasioissa kaavoitus on niin oleellinen osa ja että ne päätökset kyllä tehdään valtuustossa. Sinne pitäisi siis päästä. Vaikka biologin homma ei kuitenkaan ollut itselleni lopulta se, millä maailmaa pelastetaan, niin kyllä Joensuun yliopiston biologian laitos on minulle kuitenkin se oikea ympäristö ja ”kasvattajaseura”. Ihmiset siellä tekivät minuun vaikutuksen.
Opiskelijapolitiikan historiasta siirryimme nopeasti koulutuspolitiikkaan ja siihen, mitä koulutuspolitiikassa pitäisi nyt tehdä. Mikkonen toteaa, myös että Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL:stä tulee varmaan pian vieraita, sillä yksi hänen kärkiteemoistaan oli nimenomaan koulutus. Mikkonen uskoo vahvasti koulutuksen olevan se keino, jolla Suomen tulevaisuus pelastetaan.
― Koulutus oli minulle yksi iso teema, monestakin näkökulmasta. Olen ollut koulutuslautakunnassa kaupunginhallituksen edustajana ja nähnyt peruskoulun tärkeyden. Valitettavasti meilläkin on ollut aika paljon koulusäästöjä. Myös korkeakoulutuksen merkitys on Joensuun alueella suuri. Joensuu ei olisi mitään ilman korkeakouluja, mutta pelkkää aluepolitiikkaa koulutuksella ei kuitenkaan tulisi tehdä.
Mikkonen puolustaa vahvasti korkeakoulujen monialaisuutta ja tunnistaa poikkitieteellisyyden ja yhteistyön merkityksen keskeisenä osana maakuntayliopistojen menestystä. Hän katsoo, että maakuntayliopistot ovat lunastaneet paikkansa Suomen korkeakoulukartalla. Mikkonen on toiminut pitkään Karelia-ammattikorkeakoulun hallituksessa ja tuntee sitä kautta myös ammattikorkeakoulukenttää.
Mikkonen sanoo, että maakunnista läpi päästäkseen on hallittava koko politiikan kirjo eikä ole varaa erikoistua liiaksi tiettyihin osa-alueisiin. Esimerkiksi kaupunginhallituksen ainoana vihreänä jäsenenä on oltava kanta kaikkeen. Mikkonen ei myöskään tunnusta poliittisesti mitään tiettyä ideologiaa: hän on biologi, joka on ympäristön ja köyhien asialla.
― Vahvat julkiset palvelut ovat minulle tärkeitä, mutta tulevaisuudessa tulee harkita vaihtoehtoisiakin tapoja järjestää palveluita. Mielestäni demarit on jumiutunut johonkin menneeseen maailmaan, jossa palvelut on järjestettävä juuri tietyllä tavalla eikä sosiaaliturvajärjestelmää voi uudistaa. Mikkoselle on selvää, että esimerkiksi työttömyyttä pitää torjua uusin keinoin.
Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö liputti vaalitenteissä liikkuvampien palveluiden puolesta. Terveyskeskuksia on lakkautettu, mutta tilalle ei ole kaikkialla tullut mitään korvaavaa palvelua. Tämän myös Mikkonen mainitsee ongelmana.
― Kyllä palvelut on saatava pyörien päälle. Kun lakkautetaan terveydenhuollon yksiköitä, niin etäisyydet pitenevät ja lasku siitä tulee asiakkaalle.
Mikkonen haluaa tulevalla vaalikaudella kieltää verkkokalastuksen Saimaalla ja edistää koulutuksen merkitystä. Taloutta tulisi Mikkosen mukaan elvyttää niin luonnonsuojelulla kuin infrahankkeillakin. Yhtenä konkreettisena tavoittena on palauttaa Heinäveden Palokin kosket luonnontilaan.
― Vanha huonosti kannattava voimala tulisi purkaa ja tehdä alueelle yhtenäinen koskien verkosto.
Tulevaisuudessa Vihreiden pitää Mikkosen mukaan näkyä enemmän maakunnissa. Nyt on hyvä tilaisuus tehdä se, koska kannatus on selkeästi kasvussa. Vastakkainasettelua city-vihreiden ja maaseudun välillä on muiden puolueiden toimesta ruokittu. Kaupunkiseutujen Vihreiden näkökulma on kuitenkin Mikkosen mukaan erilainen, johtuen kokemuksellisista eroista. Mikkosen mukaan ainoa tapa päästä stereotypioista eroon on se, että ollaan näkyvillä maaseudulla ja annetaan ihmisten huomata vihreiden olevan ihan tavallisia ihmisiä ja ajavan yhteisiä asioita.