Eduskuntavaalien tulos osoittaa, että talouskeskustelu tai vasemmiston alamäki ei vienyt Vihreää liittoa Ruotsin Vihreiden tielle. Paras äänisaalis syntyi täysin erilaisessa tilanteessa kuin vuoden 2007 vaalien menestys.
Eduskuntavaalit vuosimallia 2015 ovat ohitse ja on helppo todeta, että vihreiden osalta tulos oli erittäin positiivinen. Kannatus kasvoi 1,3 prosenttia ja eduskuntaryhmä suureni viidellä yhteensä viiteentoista edustajaan.
Kannatusprosentti oli 8,5 eli sama kuin kahdeksan vuotta sitten, mutta ensimmäistä kertaa puolueen historiassa ylittyi 250 000 äänen rajapyykki. Vihreät olivat Suomen Keskustan lisäksi ainoa puolue, joka pystyi kasvattamaan kansanedustajiensa lukumäärää.
Ennakko-odotukset olivat puolueessa korkealla. Edellisissä presidenttivaaleissa Pekka Haaviston saama huima kannatus osoitti, että vihreiden potentiaalinen yleisö on laaja. Katukampanjoinnin lomasta kantautui kannustavia viestejä vuoden 2011 eduskuntavaaleja huimasti paremmasta tunnelmasta. Puolueen lahjoitustyökalun kautta annetut lahjoituksetkin lopulta kaksinkertaistuivat 303 000 euroon, mikä tasasi puolueiden välisiä puntteja ja lupaili hyvää.
Silti puoluejohto oli ennakkoäänien julkistuksen jälkeen ja ääntenlaskun edetessä selvästi yllättynyt tuloksesta.
‒ Tällä hetkellä olen häkeltyneen riemun ja nöyrän kiitollisuuden tunteen vallassa. Saavutimme puolueen historian parhaan äänimäärän. Saimme vuoden 2007 tapaan 15 kansanedustajaa, jotka edustavat Suomea maantieteellisesti kattavammin kuin koskaan, toteaa vihreiden puoluesihteeri Lasse Miettinen pari päivää vaalien jälkeen.
Miettisen mukaan kampanja oli “meidän näköinen”, ja se omaksuttiin kampanjaryhmien keskuudessa hyvin.
‒ Vaikka aikaamme liittyy paljon uhkia ja huolia, kykenimme silti tekemään sävyltään valoisan, inhimillisen ja ihmisten arkea koskettavan kampanjan. Lisäksi kiersimme näissä vaaleissa koko Suomen. Vihreä bussikiertue kesti 39 päivää ja ulottui yli 80 paikkakunnalle.
‒ Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla Kalajoella tapahtumaamme saapui lähes sata ihmistä. Mitään sellaista ei ole aiemmin koettu.
Ruotsin tappio ei tarttunut
Vaalituloksen myötä Vihreä liitto pysyi yhtenä Euroopan vahvimmista vihreistä puolueista. Sitä se on ollut jo pitkään.
Suomen vihreiden tilanne ja kehitys eroaa muutamalla mielenkiintoisella tavalla Ruotsin Ympäristöpuolue Vihreistä.Ensinnäkin, päinvastoin kuin Suomessa, Ruotsin Vihreät kärsi viime syksyn parlamenttivaaleissa tappion. Länsinaapurissa odotukset olivat eurovaalien menestyksen myötä korkeat, mutta puolueen kannatus tippui alle seitsemään prosenttiin.
Toiseksi Ruotsin ns. blokkijärjestelmässä Vihreät kuuluu Ruotsin sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen kanssa samaan punavihreään siipeen. Suomessa vaaleista toiseen pysyviä blokkeja ei ole, eikä Vihreä liitto yksiselitteisesti lukeudu perinteisten vasemmistopuolueiden joukkoon. Tämä siitä huolimatta, että puolueen linja on arvoasteikolla pääpiirteissään enemmän vasemmalla kuin oikealla.
Vapaampi asema antaa Suomen vihreille selvästi enemmän pelivaraa suhteessa muihin puolueisiin ja on johtanut siihen, että Vihreä liitto on saanut kantaa hallitusvastuuta läntisiä kollegoitaan enemmän. Vihreän liiton riveistä on myös valittu Euroopan ensimmäinen vihreä ministeri: Pekka Haavisto vuonna 1995. Lisäksi yleiseurooppalainen vasemmiston suosion aallonpohja ei vaikuta koskettaneen vihreitä, vaan puolue kykeni menestymään siitä huolimatta.
Kolmanneksi viimeisten vaalien perusteella voisi päätellä, että Suomen vihreiden talouspoliittinen linja on uskottavampi kuin Ruotsissa.
Ruotsin Vihreiden kansainvälisten asioiden sihteeri Anna-Karin Andersson pohti parlamenttivaalien ja eurovaalien erilaisia tuloksia Ruotsissa seuraavasti:
‒ Yksi syy on näiden vaalien erilainen fokus. Europarlamenttivaaleissa käsitellään enemmän ideologiaa ja ympäristöasioita, kun taas kansallisissa vaaleissa korostuvat talous sekä hallituksen muodostaminen. Parlamenttivaaleissa oli erittäin vaikeaa nostaa ympäristöagendaa esiin, Andersson analysoi.
Myös Suomen eduskuntavaaleissa julkisen talouden sopeuttamisvaatimukset ja verolinjauksien tivaaminen hallitsi agendaa. Se ei kuitenkaan estänyt vihreiden suosiota. Sitä ei pidätellyt edes Suomen talouden selkeästi Ruotsin taloutta heikompi tilanne.
Päätelmät eivät ole yksioikoisia.
‒ En osaa yksiselitteisesti arvioida, miten vihreiden talouspolitiikka onnistui. Vaalituloksesta voi toki vetää johtopäätöksiä, mutta mielestäni vihreät eivät erottuneet talouslinjauksillaan muista puolueista, sanoo politiikan tutkija Ville Pitkänen Turun yliopistosta.
Vaalimenestys ilman ympäristökeskustelua
Vuoden 2007 parlamenttivaalien tulos, 8,5 prosentin kannatus, syntyi ainakin osittain ympäristökeskustelun saattelemana. Ilmastonmuutos oli silloin tapetilla ja kaikkien huulilla. Sen sijaan viime vaaleissa ei ympäristöstä, vihreiden tärkeimmästä teemasta, puhuttu esimerkiksi televisioväittelyissä oikeastaan lainkaan.
Eikö tässä ole ristiriita?
‒ Näinkin voi ajatella. Kyse voi kuitenkin olla siitä, että vihreiden nuorempi äänestäjäkunta ei perusta päätöstään television vaaliohjelmiin tai sanomalehtiin vaan etsii osviittaa vaihtoehtoisista kanavista, kuten sosiaalisesta mediasta. Lisäksi muut puolueet eivät näissä vaaleissa juuri nostaneet ekologisia teemoja esiin, jolloin vihreille avautui mahdollisuus esiintyä vahvana ympäristön puolestapuhujana, Pitkänen pohtii.
Moni saattoi myös tehdä vihreiden oppositioon siirtymisen jälkeisestä hallituksen harjoittamasta politiikasta sen johtopäätöksen, että monen muun puolueen ympäristöteoissa on toivomisen varaa.
Vihreiden vaalitulosta ei voi arvioida pohtimatta vasemmistopuolueiden tarjoamaa kilpailua. Esimerkiksi Ruotsissa demarit ja Saksassa Die Linke ovat taistelleet suuressa määrin samoista äänestäjistä.
Suomessa Vasemmistoliiton talouslinja erottui, mutta ei selvästikään purrut odotetulla tavalla.
‒ Merkittävä osa punavihreistä äänestäjistä pohtii vihreiden ja Vasemmistoliiton välillä, ja vihreät ilmeisesti onnistuivat vakuuttamaan heidät paremmin. Yksittäistä syytä on vaikea löytää, mutta yksi syy oli varmasti kaikista muista valtapuolueista erottuva voimakkaan velkaelvytyksen linja. Vaikutti siltä, että julkinen keskustelu ja yleinen mielipidekin kääntyivät tätä vastaan.
Suomen arvomaailman suunnasta on vaalien jälkeen keskusteltu paljon. Keskustan kasvu ja Perussuomalaisten vaalimenestys tuntuisivat johtavan konservatiivisempaan eduskuntaan, mutta toisaalta Helsingin Sanomat katsoi vaalikonevastausten osoittavan, että kansanedustajien enemmistö on liberaaleja.
‒ Tämä keskustelu on osittain ylitulkintaa. Nämä olivat talouspainotteiset vaalit, joissa arvokysymykset olivat taka-alalla. Eduskunnan osalta arvioon vaikuttaa se, painottaako kansanedustajan vai hänen puolueensa linjaa, Pitkänen summaa.