Luonnonmullistukset, luonnonvarojen ehtyminen sekä ympäristön pilaantuminen ajavat yhä enemmän ihmisiä pois kodeistaan. Joidenkin arvioiden mukaan ympäristöongelmat aiheuttavat jopa enemmän siirtolaisuutta kuin konfliktit. On epäselvää, lasketaanko ympäristöongelmien aiheuttamaa siirtolaisuutta varsinaiseksi pakolaisuudeksi. Se kuitenkin tiedetään, että ongelmia tulee lisää tulevaisuudessa.
1. Ympäristöpakolainen ei ole pakolainen
YK:n ympäristöohjelma UNEP on ottanut 1980-luvulla käyttöön ympäristöpakolaisen käsitteen. Se ei kuitenkaan ole oikeudellisesti sitova termi. Tavallisesti pakolaisuus määritellään vuoden 1951 kansainvälisen pakolaissopimuksen mukaan, jolloin kyse on vainoon perustuvasta pakotetusta muutosta.
Ympäristöpakolaisuuden sijaan voidaan puhua esimerkiksi pakkomuutosta, ilmastopakolaisuudesta, ympäristömuutoksista johtuvasta pakkosiirtolaisuudesta ja niin edelleen. Termistö on tärkeää, sillä Geneven pakolaissopimuksen mukaan pakolaista ei voida palauttaa maahan, jossa hän voi joutua vainon kohteeksi. Ympäristönmuutosten tai sodan vuoksi kodeistaan paenneita ei tavallisesti määritelläkään pakolaisiksi.
2. Ympäristön muutos voi johtaa konfliktiin
Kun kilpailu rajallisista resursseista kiihtyy, voi syntyä konflikteja. Monista luonnonvaroista, esimerkiksi vedestä, käydään jo kamppailua eri puolilla maailmaa. Makean veden saaminen tai merenpinnan nousun vähentämä elintila saattavat johtaa ongelmiin jo seuraavan kymmenen vuoden sisällä. Ongelmia aiheuttaa myös se, jos luonnonvarat jakautuvat epätasaisesti eri ihmisryhmien kesken. Tämä on omiaan lisäämään jännitteitä.
Ympäristömuutosten rooli konfliktien taustalla on huomioitava, jos väkivaltaisuuksia pyritään ehkäisemään. Kamppailu elintilasta tai luonnonvaroista ovat useimmiten ennakoitavissa olevia kysymyksiä, samoin luonnonvarojen epätasainen jakautuminen.
3. Ympäristö ei ole ainoa lähdön syy
Siirtolaisuus on usein monitahoinen ilmiö, ja usein kodin jättämiselle on paljon erilaisia syitä. Ympäristön muutokset voivat olla yksi tekijä. Joskus ympäristösyyt ovat selkeät, esimerkiksi jos koti tuhoutuu ympäristön tai myrskyn seurauksena. Monet ympäristössä tapahtuvat muutokset ovat hitaita, ja silloin syy-yhteydet eivät ole selviä. Esimerkkejä hitaista ympäristömuutoksista ovat esimerkiksi laidunmaiden erodoituminen tai kuivuuden lisääntyminen.
Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM on määritellyt kolme erilaista ympäristösiirtolaisuuden tyyppiä. Ympäristökatastrofin aiheuttamaa siirtolaisuutta syntyy äkillisten ympäristömuutosten, kuten tsunamin tai maanjäristyksen seurauksena. Ympäristömuutokset, kuten metsän hakkuut, saattavat pakottaa välittömästi muuttamaan pois. Osa ympäristösiirtolaisuudesta on ennakoivaa: ihmiset lähtevät muualle välttääkseen tulevat ongelmat, jos esimerkiksi sadot heikentyvät kuivuuden takia.
4. Ympäristösiirtolaisuus on jo nyt ongelma
Ympäristöpakolaisten tai -siirtolaisten määritelmä on hankala, ja sen vuoksi myös ongelman laajuutta on vaikeaa määritellä. Useimmat arviot ympäristösiirtolaisten määrästä vaihtelevat 20-25 miljoonan välillä. Tällä hetkellä enemmän ihmisiä jättää kotinsa ympäristöön liittyvien syien kuin konfliktien vuoksi. Ongelman odotetaan kasvavan lähitulevaisuudessa, jolloin ympäristökysymysten kytkökset turvallisuuspolitiikkaan vahvistuvat entisestään.
5. Ilmastopakolaisuus on tulevaisuudessa iso kysymys
Ilmastonmuutos aiheuttaa elinympäristöissä rajuja muutoksia. Erityisesti matalat, pienet saarivaltiot kärsivät merenpinnan noususta. Esimerkiksi Malediivit yltävät vain noin puolitoista metriä meren pinna yläpuolelle. Ilmaston lämpenemisen aiheuttama merenpinnan nousu saattaa hukuttaa saaret kokonaan.
Ilmastonmuutos lisää äärimmäisiä sääilmiöitä, kuten kuivuutta ja tulvia. Ääri-ilmiöiden ohella sateet tai kuivuus lisääntyvät, ja sillä voi olla merkitystä esimerkiksi ruuan tuotannon kannalta.
Arviot ilmastopakolaisten määrästä vaihtelevat varsin suuresti. Yhteistä niille on se, että tulevaisuudessa kyseessä on merkittävä ongelma. Suurimmat muutokset ovat vielä estettävissä tehokkaalla ilmastopolitiikalla, mikäli ilmaston lämpeneminen saadaan pysäytettyä alle kahteen asteeseen.
