Jäätiköt sulavat, aavikot kasvavat ja kohta happamoituvat valtameretkin. Ilmastouutisia lukiessa ei masennus ole kaukana. Tosiasiassa ilmastonmuutoksen vastaisella kamppailulla on saavutettu massiivisia voittoja asenneilmaston parantamisen ja konkreettisten tekojen muodossa. Tuuma-lehti soitti suomalaisille ilmastotoimijoille ja kysyi: mikä hyvä ilmastouutinen innostaa tänään?
Jokaisessa pilvessä hopeareunus
”Siis tosiasiahan on, että kuluvasta vuodesta on tulossa lämpimin ikinä. Se ei ole välttämättä hyvä juttu, mutta käytännössä tällaiset selvät vaikutukset ja toteutuneet riskit ovat asioita, jotka herättävät ihmiset toimimaan. Ja toivona on, että kuluneen vuoden lämpötilat herättävät ihmisiä tekemään töitä, jotta pahempaa ei tapahtuisi.
Minulla on myös kutina, että ilmastonmuutos nyt otetaan vihdoinkin vakavasti. Tietenkin ilmastoskeptikkoja on olemassa, mutta he ovat käytännössä tulleet marginalisoiduiksi. Esimerkiksi omassa työssäni en kohtaa enää päättävässä asemassa olevia ihmisiä, jotka täytyy vakuuttaa ilmastonmuutoksesta. Nyt ollaan oikealla tavalla vakavissaan.”
Atte Harjanne, Ilmatieteen laitoksen tutkija
Kiinan kivihiilen kulutuksessa vihdoin käänne
”Henkilökohtaisesti minua ilahduttaa se, miten nopeasti Kiinan apokalyptinen kivihiilen kasvukäyrä muuttuikin niin, että kulutus ensiksi hidastui ja sitten kääntyi laskuun. Sitä ei vielä tiedetä, miten pysyvä muutos on. Mutta tilanteessa, jossa kulutus ehti kasvaa kymmenen prosentin vuosivauhtia, muutos on aivan käsittämätön. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että maailman päästöt on mahdollista kääntää laskuun ajoissa, koska Kiinan päästöt ovat yksin olleet niin hallitsevat.
Toinen iso juttu on uudistuvan energian vallankumous, joka on ihan viimeisen viiden vuoden aikana saanut uudet siivet. Erityisesti aurinkoenergian hinnat ovat romahtaneet ja siitä on tullut tavalliselle kuluttajalle houkuttelevaa. Tämä on edennyt niin valtavan paljon nopeammin kuin mihin ihmiset uskoivat.”
Kaisa Kosonen, Greenpeacen ilmasto- ja energiavastaava Helsingissä
Tunnelin päässä näkyy vihreää valoa
”Me olemme nyt nähneet vihdoinkin eri maiden Pariisia varten antamat omat sitovat ilmastolupaukset. Ja niiden pohjalta voidaan tehdä nopeasti se johtopäätös, että maailma ei ole menossa kohti kahden asteen tavoitetta – tämä ei tietenkään ole hyvä asia.
Mutta mikä näistä lupauksista tekee positiivisen on se, että katastrofaalisen 4,5 celsiusasteen maailmasta ollaankin nyt menossa kohti 2,7 celsiusasteen maailmaa. Ja tämä on bisnes-maailmalle ja sijoittajille oleellisesti erilainen toimintaympäristö. Se on myös heille se pitkään pyydetty signaali, että sitoutuminen päästövähennyksiin on nyt annettu, niistä pidetään kiinni ja niitä tavoitellaan. Ja siinä mielessä voisi melkein sanoa, että vihreä valo on nyt ihan oikeasti syttynyt uusiutuvalle energialle ja energiatehokkuudelle.”
Kaarina Kolle, WWF:n ilmastoasiantuntija
Yhteen hiileen puhaltamista
”Olen seurannut ilmastonmuutosta vuodesta 2009 tarkemmin oman työni puolesta. Minun mielestäni tänä aikana järjestöjen lisääntynyt yhteistyö, ymmärrys toisten kannoista ja niiden yhdessä eteenpäin vieminen on ollut tosi iso, aito muutos. Nyt ymmärretään, että meillä on yhteinen tavoite pysäyttää ilmaston lämpeneminen. Sitten erilaiset kysymykset kunkin järjestön realismista tai idealismista jätetään taustalle, eikä niiden anneta tulla tielle. Se on iso juttu. Uskon, että tämä on ihan aito muutos, joka on tapahtunut yksittäisistä ihmisistä riippumatta.
Tästä konkreettisin esimerkki on järjestöiltä vasta ilmestynyt julistus Pariisin neuvottelukierroksesta, joka on laajin Suomessa annettu yhteinen kannanotto ilmastonmuutokseen. Vaikka aiemminkin on julkaistu vaikkapa yhteistiedotteita tai järjestetty tapahtumia, niin tässä julistuksessa etsittiin kaikkien järjestöjen kesken yhteinen tulokulma, jonka kaikki pystyivät ihan oikeasti allekirjoittamaan.”
Pia Björckbacka, SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija
Pienten purojen virta kasvaa
”Minulla on itselläni sellainen tuntuma, että ympäri maailmaa ei-poliitinen taso – kansalaisjärjestöt, paikallisyhteisöt, jopa yritykset – ovat alkaneet nyt tekemään asioita pidemmälle kuin mihin ylemmän tason poliitikot ovat itse valmiita. Poliitikot tuntuvat itse asiassa tulevan jälkijunassa.
Nämä irtiotot näkyvät pieninä tekoina omassa työssä, omalla alalla tai omassa henkilökohtaisessa elämässä: siirrytään käyttämään uusiutuvia tai valitaan kestävämpiä ratkaisuja, yhä useampi ryhtyy kasvissyöjäksi. Tietenkin ilmasto-ongelmaa ei saada ratkaistua ilman poliitikoita ja sääntelyä, mutta erilaisia pioneereja ja edelläkävijöitä tuntuu nyt löytyvän vähän joka puolella.”
Niklas Kaskeala, Protect Our Winters -järjestön puheenjohtaja
Raha liikkuu oikeaan suuntaan
”Hyvin monet sijoittajat ovat nyt joko luopuneet kivihiilisijoituksista tai harkitsevat niistä luopumista. Ja kun me sanomme, että raha pakenee hiilestä, niin se on tosi merkittävä merkki siitä, mihin suuntaan tuleva kehitys menee. Nordea teki ensimmäisenä Suomessa päätöksen tästä, mutta monet muut yhtiöt miettivät myös, mitä tekevät näille hiilisijoituksille.
Tämä johtaa siihen, että kivihiilen markkinat ovat jo nyt häviämässä. Monet sijoittajat miettivät sitä, kannattaako enää sijoittaa lainkaan öljyyn pohjautuviin kohteisiin. Itse kyllä veikkaan, että kivihiilen lähtölaskenta on menossa ja seuraavaksi alkaa öljyn. Esimerkiksi Saudi-Arabia on ilmoittanut siirtyvänsä viemään aurinkoenergiaa öljyn sijaan tulevaisuudessa.
Aurinkoenergiaan on kyllä kiinnostusta myös Suomessa, mutta meillä tuntuu käsityksenä olevan että sen käyttöönotto ei ole helppoa. Meille tulee itse asiassa viikoittain eri kaupungeista yhteydenottoja, joissa tiedustellaan tästä asiasta.”
Mari Pantsar, Sitran johtaja, resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta
Ilmastonmuutoksesta tullut myös moraaliasia
”Oman tutkimusalani näkökulmasta vakavasti otettavat kannanotot siitä, että jotain on vakavasti väärin ja meillä on velvollisuus tehdä asialle jotain, ovat lisääntyneet selvästi viime aikoina. Merkittävimpiä tällaisia kannanottoja on tullut kirkonmiehiltä, ehkäpä osittain siitä syystä, että heiltä myös niitä kysytään.
Mutta jos ajatellaan niiden vaikutusta, niin se onkin sitten yllättävän merkittävää. Tässä tulee mieleen erityisesti paavi, mutta myös monet suomalaiset piispat ovat tehneet tällaisia avauksia – jopa puhuneet, että jotkut ilmastonmuutokseen liittyvät asiat voivat olla syntiä. Tällaiset moraaliset näkökulmat ovat mielestäni jääneet aiemmin esimerkiksi talouden taakse, mutta on äärimmäisen hyvä asia, että ne ovat nyt nousseet keskusteluun.”
Simo Kylliäinen, ympäristöeetikko Helsingin yliopistolla
Ilmasto-innovaatiot kehityksen keskiössä
”Viime aikoina on tullut useampia ilahduttavia uutisia: näyttää nyt siltä, että Keystone XL ei toteudu, Shell perääntyy Arktikselta, Helsinki luopuu Hanasaaren voimalasta ja kivihiilestä. Nämä ovat torjuntavoittoja.
Lähtökohtaisesti positiivisia ovat aurinkoenergian harppauksista kertovat uutiset. Yksi itsestäni mielenkiintoinen on Tansaniassa ja Keniassa meneillään oleva aurinkopaneelien vuokrausbuumi. Siellä asiakas maksaa kännykällä sähkön käytön omistajalle ja saa käyttääkseen juuri sen verran sähköä kuin tarvitsee. Tämä on mielestäni myös hyvä esimerkki leapfroggingista [hyppäyksestä], josta niin usein puhutaan ja huhutaan ja kuvitellaan, että se auttaa.
Tässä kyseisessä tapauksessa yhdistyy hienosti mobiilimaksaminen ja aurinkoenergian hinnan lasku ympäristössä, jossa meidän tavalliseksi ymmärtämiimme investointeihin ei ole varaa tai ne eivät ole edes järkeviä.”
Jonas Biström, Kepan kehityspoliittinen asiantuntija