Tulevaisuuden tutkimuskeskus teki Ajatuspaja Visiolle tutkimuksen siitä, voisiko Peter Victorin LOWGROW-mallia hyödyntää Suomen olosuhteissa. Tutkimus osoitti, että Victorin mallissa on monia suuria kysymysmerkkejä, eikä sitä voi mitenkään käyttää Suomen mahdollisen talouslaskun vaikutusten analysoimiseen.
Ajatuspaja Visio aloitti vuonna 2010 tutkimushankkeen, jossa pohdittiin vaihtoehtoisia mittareita bkt:lle. Aiheesta julkaistiin mm. kirja Onnellisuustalous. Hanketta jatkettiin vuonna 2011 etsimällä konkreettisia malleja siitä, millainen Suomi olisi ilman jatkuvaa bkt:n kasvua.
Visio solmi tutkimussopimuksen Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kanssa talouslaskuskenaarioiden laskemiseksi Suomelle. Tavoitteena oli kanadalaisen taloustutkija Peter A. Victorin Kanadalle kehittämän LOWGROW-makromallin soveltaminen Suomen olosuhteisiin. Tutkimuksessa tarkastellaan mallin avulla sitä, millä edellytyksillä Suomen kansantalous voisi toimia degrowth-viitekehyksessä eli ilman BKT:n ja mahdollisesti muidenkin taloudellisten ja ympäristön kuormitusta kuvaavien indikaattoreiden kasvua.
Tutkimuksessa on kolme erillistä osaa:
– Kuvaus suomalaisesta ja kansainvälisestä degrowth-keskustelusta
– Peter Victorin LOWGROW-mallin arviointi
– Karkeat degrowth-mallinnukset HILMA-mallin avulla
Tutkimus osoitti selkeästi, että degrowth-ajattelun muuntaminen taloustieteen ja tulevaisuuden tutkimuksen malleiksi on erittäin haastavaa ja täynnä avoimia kysymyksiä. Tutkimusprojektin vetäjä, Vihreän Sivistysliiton puheenjohtaja Mikko Airto pohtii aihetta laajemmin omassa artikkelissaan Kasvua vai onnellisuutta.
Tutkimuksen teki työryhmä, jonka jäseninä olivat Jyrki Luukkanen, Juha Panula-Ontto, Harri Pönkä, Heidi Tuhkanen ja Jarmo Vehmas.
Lataa raportti: Degrowth-raportti.pdf