Metsäala on rakennemuutoksen kourissa. Professori Lauri Hetemäki arvioi, mihin tulevaisuuden työpaikat ja liikevaihto metsäalalla keskittyvät.
– Monet keskeiset metsätalouden tunnusluvut ovat tällä vuosituhannella pudonneet noin kolmanneksella niiden huippuluvuista. Näin on tapahtunut paperin, sahatavaran ja vanerin tuotannolle sekä myös viennin arvolle ja työllisyydelle.
Esimerkiksi vuonna 2000 metsäteollisuuden tuotannon bruttoarvo oli 27 miljardia euroa, mutta vuonna 2011 enää 19 miljardia euroa.
Heikko talouskehitys on vielä nopeuttanut rakennemuutosta.
– Metsäteollisuuden investoinnit Suomeen ovat viime vuosina olleet jopa vain puolet siitä, mitä olivat vielä 2000-luvun alkupuolella. Maamme uusin paperikone rakennettiin Raumalle vuonna 1998.
Hetemäen mukaan metsäalan voimakas rakennemuutos jatkuu edelleen lähivuosikymmeninä. Moni käyrä jatkaa yhä kulkua alaspäin.
– Etenkin vanhoja paperikoneita ajetaan edelleen alas sähköisen viestintäteknologian voimistumisen vuoksi . Pakkauspapereiden ja osin myös kartongin tuotanto pysynee ennallaan tai voi elintarvikepakkausten osalta jopa kasvaa. Puutuoteteollisuudella voi sen sijaan olla hyvät tulevaisuuden näkymät puurakentamisen uusien tuotteiden ja tuotantoratkaisujen sekä puukerrostalorakentamisen vauhdittamisen myötä.
Luovan tuhon kourissa kamppaileva metsäteollisuus on alkanut etsiä kuumeisesti uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Viime vuosina on panostettu etenkin uusiin puuperäisiin tuotteisiin ja bioenergian tuotantoon.
– Nyt näyttääkin vahvasti siltä, että metsäala on tulevaisuudessa entistä enemmän biotaloutta ja energian tuotantoa, Hetemäki ennakoi.
Monipuolisuus tulevaisuuden visiona
Hetemäki arvioi, että Suomen metsien tulevaisuus ei ole enää samassa määrin kuin ennen sellu- ja paperiteollisuuden tuotteiden valmistuksessa. Avainasioita tulevaisuudessa ovat metsien käytön monipuolisuus ja palveluiden kasvava rooli.
– Tulevaisuuden biotaloudessa puuta myydään edelleen paperiselluksi ja sahatukeiksi, mutta niiden lisäksi yhä enemmän myös sähköksi ja nestemäisiksi polttoaineiksi, tekstiileiksi ja moniksi erilaisiksi biomateriaaleiksi.
Hetemäki arvioi, että jo lähivuosina liikevaihtoa ja työpaikkoja syntyy ennen muuta tuotteisiin liittyviin palveluihin – jopa enemmän kuin teolliseen tuotantoon. Palvelut kytkeytyvät vahvasti teollisen internetin hyödyntämiseen.
– Uskon, että metsäteollisuudessa tapahtuu lähivuosina myös samanlainen kehitys kuin esimerkiksi teknologiateollisuudessa on jo tapahtunut. Esimerkiksi globaaleilla markkinoilla toimivan Koneen liikevaihdosta huolto- ja kunnossapitopalveluiden osuus on jo lähes yhtä suuri kuin hissien valmistuksen.
Myös metsäluonnonvaroihin liittyvien erilaisten palvelujen määrä lisääntyy koko ajan. Näitä ovat esimerkiksi hyvin räätälöidyt ja tuotteistetut metsien luontomatkailu- ja metsien virkistyskäyttöpalvelut.
Hetemäen mukaan metsien muut kuin puuntuotannolliset käyttötarkoitukset ovat tällä vuosituhannella jo saaneet selvästi aiempaa suuremman merkityksen.
– Tämän kehityssuunnan arvioidaan jatkossa vielä voimistuvan. Metsäala tarjoavat yhä enemmän mahdollisuuksia palveluelinkeinoille. Metsänomistajille puu voi olla tulevaisuudessa monin paikoin pystyssä jopa arvokkaampi kuin kaadettuna.
Metsien suojelu kansalaisista kiinni
Hetemäen mukaan metsäteollisuuden uusilla tuotteilla voi olla merkittävä vaikutus metsäalan yritysten liikevaihtoon, mutta niiden tuotanto ei välttämättä johda Suomessa puun käytön kasvuun nykyisestä.
– Uutta merkittävää puunkäyttöä lähivuosikymmeninä näyttäisi syntyvän lähinnä vain energiateollisuuteen ja ehkä myös puukerrostalojen rakentamiseen.
Uusien puutuotteiden – kuten esimerkiksi nanosellun, puuhun perustuvien lääkkeiden ja komposiittien –valmistukseen sen sijaan tarvitaan hyvin vähän puuta verrattuna nykyiseen puun käyttöön perinteisessä selluteollisuudessa.
– Myöskään liukosellusta tehtävän viskoosin valmistuksen mittasuhteet Suomessa jäävät suhteellisen pieneksi, sillä liukosellutehtaita tulee Suomeen montaa. Tällä hetkellä puuvillaa korvaavaa liukosellua tuottaa Suomessa lähinnä Aasian vaateteollisuuden tarpeisiin vain yksi tehdas Uimaharjulla.
Metsien hakkuumäärä saattaa pysyä Hetemäen mukaan lähivuosikymmeninä melko samalla tasolla kuin se on tällä hetkellä.
– En näe, että hakkuupaine metsiä kohtaan kasvaa juurikaan nykyisestä, vaikka bioenergian tuotantoon puuta käytetäänkin entistä enemmän.
Esimerkiksi metsien suojelu on Hetemäen mielestä ennen muuta kiinni kansalaisista ja heidän arvostuksistaan enemmän kuin puun käytön kasvusta tulevista paineista.
