Euroopan unionin ja Yhdysvaltain välinen TTIP-sopimus sisältää rajauksia sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta, mutta näiden rajausten kattavuus on epävarmaa. Sopimukseen sisältyvä sijoittajansuoja ja sääntelyn purkaminen uhkaavat rajata jäsenmaiden oikeutta järjestää palvelut haluamallaan tavalla ja varmistaa kansalaisten turvallisuus varovaisuusperiaatteen mukaisesti.
Euroopan unionin ja Yhdysvaltain välillä neuvoteltava TTIP-kauppakumppanuus on ollut vastatuulessa, mutta on todennäköisimmin toiveajattelua, että se olisi sisällöiltään millään tavoin kokonaan kuopattu. Yksi osa neuvotteluita on Euroopan Unionin sisäisen lainsäädännön muokkaaminen sopimuksen sisältöjen kannalta mielekkääksi ja tämä jatkuu esimerkiksi sisämarkkinoiden uudistamisen kautta. Euroopan Unioni tuo hyväksyttäväksi myös Euroopan Unionin ja Kanadan välisen sopimuksen, joka sisältää paljon kritisoidun investointisuojan. Euroopan Unionin oman lainsäädännön muutokset voidaan nähdä myös vastauksena teollisuuden tarpeisiin, vaikka näitä ei juuri nyt sinetöitäisi kansainvälisellä sopimuksella.
Neuvotteluissa käsiteltyjä asioita voidaan selvittää paitsi Greenpeacen kautta vuotaneista asiakirjoista, myös komission verkkosivuille tuomista uusista neuvotteluesityksistä. Näiden pohjalta voidaan painottaa kolmea näkökohtaa: 1) markkinaehtoisuuden ensisijaisuutta, 2) sääntelylle ja standardien asettamiselle tuotavia velvoitteita ja oikeuksia, sekä 3) teollis- ja tekijänoikeuksien, liikesalaisuuksien ja sijoittajien suojan vahvistamista. Tässä käsittelen näitä suhteessa kansanterveystoimiin ja sote-uudistukseen sekä etenkin sijoittajansuojaa, joka tuodaan Suomessa käsittelyyn nyt CETA-sopimuksen kautta.
Markkinaehtoisuus uutena normaalina ja poikkeamien ehtona
Markkinaehtoisuuden ensisijaisuus on tärkeä sopimukseen tehtävien yleisten varaumien ja poikkeamien kannalta, sillä nämä perustuvat usein lähtökohtaisesti sille, että ne koskevat vain markkinoita vähiten rajoittavia toimia tai edellyttävät ettei sääntely vaikuta kilpailuun suhteessa markkinaehtoisiin toimijoihin. Tähän liittyy esimerkiksi kiistely siitä ovatko julkiset palvelut sopimuksen alaisia vai eivät, sillä palvelukaupan sopimuksissa on yleisenä lähtökohtana poistettu vain sellaiset julkiset palvelut, jotka eivät kilpaile markkinoilla tuotettujen palveluiden kanssa. Sosiaali- ja terveyspalvelut on pääosin poistettu palvelukaupan piiristä erillisten palvelukaupan poistojen kautta, mutta nämä eivät välttämättä kohdennu kaikkiin palvelukaupan sopimusvelvoitteisiin tai edelleen kaikkiin kappaleisiin sopimuksissa.
On siten epäselvää, kuinka kattavia nämä palveluiden piirissä tehdyt poistot ovat ja kattavatko ne esimerkiksi sääntelyyn, julkisiin hankintoihin ja valtionyrityksiin kohdentuvat kappaleet. TTIP luo myös yleisiä kaikkiin palveluihin kohdentuvia velvoitteita. Esimerkiksi sijoittajansuoja kattaa kaikki palvelut ja TTIP-sopimuksessa myös investointien kansallisen kohtelun, jo maassa olevien sijoittajien kilpailuaseman suhteen. Sijoittajansuoja siten vesittää lupaukset sosiaali- ja terveyspalveluiden pitämisestä pois sopimuksen piiristä.
Sääntelyn asettamiselle korkeammat vaateet
TTIP-sopimuksessa neuvottelun kohteena ovat velvoitteet kansallisen sääntelyn asettamiselle osana sääntely-yhteistyötä ja sääntelyn hyviä käytäntöjä. Tässä on olennaista huomioida se, että kauppa- ja investointisopimuksissa sääntelyn hyvien käytäntöjen olennaiset kriteerit nousevat ennen kaikkea kauppapolitiikan tarpeista, jonka puitteissa näistä neuvotellaan. Ne vahvistavat velvoitteita huomioida sidosryhmien asema osana sääntelyn valmistelua sekä osoittaa näyttö hyödyistä suhteessa markkinoita vähemmän rajoittaviin toimiin. Standardien aseman ja asettamisen lähtökohtien vahvistaminen myös ”yksityistää” sääntelyä, sillä standardien asettamisessa yksityisen sektorin järjestöillä on vahvempi asema. Standardeihin perustuva järjestelmä luo näin myös vaihtoehdon yksin julkisen vallan kautta toteutetulle sääntelylle.
Sääntelyn asettamiseen tulevat vaikuttamaan myös painotukset siitä, miltä pohjalta kansanterveystoimia ja rajoituksia voidaan asettaa. Tähän ovat liittyneet Euroopan tuotteiden valmistajille asettamat velvoitteet sekä painotus nk. varovaisuusperiaatteesta sääntelyssä. Tuotteen tai palvelun tuottajalla on vastuu osoittaa, että se on riittävän turvallinen markkinoille. Varovaisuusperiaate lähtee siitä, että on voitava säädellä myös sellaisia riskejä, joista ei ole tieteellistä näyttöä tai riittävää näyttöä ei ole (vielä) saatavissa. Yhdysvalloissa markkinoille pääsy on helpompaa ja kauppaneuvotteluissa on lähtökohtana, että julkisen vallan on osoitettava tieteellisen näytön pohjalta tuotteen haitalliset vaikutukset terveyteen. Vahvan ja pitävän näytön saamien jo markkinoilla olevien tai niille tulevien tuotteiden haitallisista vaikutuksista ihmisille on vaativaa, aikaa ja resursseja vievää ja terveysvaikutuksia on myös vaikea osoittaa yksittäisestä tuotteesta johtuviksi.
Sääntelyn lähtökohtiin ja käytäntöihin liittyvät erot ovat olleet keskeisiä esimerkiksi Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen ja Kanadan välillä olevassa kauppapoliittisessa kiistassa hormonien käytössä eläinten kasvatuksessa. Toinen esimerkki ongelmista ovat hormonitoimintaa häiritsevien yhdisteiden sääntelyn haasteet ja toimien hidas edistyminen Euroopan Unionissa, jonka on katsottu johtuneen myös TTIP-sopimuksen neuvotteluista. Toisaalta teollisuuden etujärjestöt ovat olleet kriittisiä varovaisuusperiaatetta kohtaan myös Euroopassa ja nostaneet esille vastapainoksi nk. ”innovaatioperiaatteen”.
TTIP-sopimus siirtäisi sääntelyä vahvemmin teollisuudelle edullisempaan sääntelyyn sekä mahdollistaisi sidosryhmien paremman osallisuuden kautta niiden suuremman vaikutusvallan sääntelyn tasoon. Varovaisuusperiaatteesta luopuminen vaikuttaisi ennen kaikkea ympäristöterveyteen sekä elintarvikkeiden sääntelyyn ja vaikeuttaisi uuden sääntelyn asettamista, vaikka se ei purkaisikaan jo olemassa olevaa sääntelyä tai alentaisi suoraan nykyisen sääntelyn tasoa. Tässä haasteeksi nousee kuitenkin Euroopan unionin normien uudelleenarvioinnin ohjelma, sillä normien uudelleenarvioinnissa jouduttaisiin todennäköisimmin noudattamaan sopimuksen velvoitteita.
Liikesalaisuuksien ja sijoittajien suojelu
TTIP-sopimuksessa painotetaan suojelun korkean tason merkitystä sekä tämän huomiointia myös suhteessa kolmansiin maihin. TTIP-sopimus tulisi vahvistamaan ”suojelun” tasoa, mutta on hyvin mahdollista, että tämä ei välttämättä tule kohdentumaan niinkään työsuojeluun, ympäristönsuojeluun tai terveydensuojeluun, kuin liikesalaisuuksien, yksinoikeuksien ja sijoittajien suojelun tasoon.
Teollis- ja tekijänoikeuksien piirissä neuvotellaan liikesalaisuuksista, patenteista ja muista yksinoikeuksista. Liikesalaisuudet ovat nousseet esille jo Suomessa sote-uudistuksen yhtiöittämiseen liittyen ja niillä on jo merkitystä lääkepolitiikassa ja terveydensuojelussa. Lääkepolitiikassa myös yksinoikeudet ovat uusien lääkkeiden hintojen kannalta keskeisiä, sillä kilpailu alentaa hintoja lääkkeissä merkittävästi. Apteekkien toimintaperiaatteen merkitys on uusien lääkkeiden hintojen kannalta yksinoikeuksia pienempi. Lääkepolitiikan näkökulmasta TTIP-sopimuksella on myös kansainvälinen ulottuvuus, sillä se lisäisi Yhdysvaltain ja Euroopan Unionin yhteistyötä kauppapolitiikan ja teollisuuden edustajien näkökulmasta myös muilla foorumeilla, kuten esimerkiksi Maailman terveysjärjestössä WHO:ssa. Lääkkeiden saatavuuteen ja hintoihin puuttuminen esimerkiksi kilpailun kautta voisi neuvottelujen seurauksena tulla entistä haastavammaksi niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla.
Sijoittajansuoja on sopimusneuvotteluiden kaikkein kiistanalaisin kysymys, sillä se siirtäisi sijoittajien ja julkisenvallan välistä tasapainoa vahvasti sijoittajien eduksi. Sijoittajansuoja toimisi myös TTIP-sopimuksen asettamien sääntelyn käytäntöjen toteuttamisen vahtikoirana sääntelyn prosessiin kohdentuvan mahdollisen syrjinnän tai laiminlyönnin suhteen. Kansanterveydessä Philip Morrisin haasteet ovat nostaneet korvaushaasteiden ongelman esille, vaikka yritys hävisikin tapaukset. Kanadassa haasteiden uhkan on katsottu vaikuttaneen sääntelyyn. Sijoittajansuojan haasteet ovat jo koskeneet lääkkeitä, terveyspalveluita sekä markkinaehtoisuudesta peräytymistä. Sijoittajansuoja on sijoittajien kannalta edullinen, sillä se siirtää riskiä sijoittajalta julkiselle vallalle ja vaikeuttaa jo saavutettuihin etuihin puuttumista. Kanadalaiset ovat sijoittaneet erityisesti kaivostoimintaan Suomessa ja Luonnonsuojeluliitto on jo valittanut kanadalaisomistuksessa olevan Kittilän kultakaivoksen ympäristövaikutuksista.
Uuden polven kauppa- ja investointisopimukset eivät ole tavanmukaisia ”vapaakauppa”-sopimuksia, vaan ne vaikuttavat merkittävällä tavalla sääntelyn liikkumavaraan sekä kansainvälisten yritysten ja kansallisen demokraattisen päätöksenteon väliseen vallanjakoon. Niistä on myös varsin pitkällistä ja vaikeata peräytyä sopimusten allekirjoituksen jälkeen.
Asiakirja- ja verkkolähteitä:
Yleistä tietoa
European Commission: EU negotiating texts in TTIP
Greenpeace: TTIP Leaks
TTIP-investointisuoja: Transatlantic Trade and Investment Partnership. Chapter II. Investment. November 12. Available: http://europa.eu/rapid/press-release_IP-15-6059_en.htm
CETA-sopimus: Comprehensive Economic and Trade Agreement (CETA). 29.2.2016 version. Available: http://trade.ec.europa.eu/doclib/html/152806.htm
Innovaatioperiaate: http://www.riskforum.eu/innovation-principle.html
Sijoittajansuojaan liittyviä tapauksia
Baker, B. Corporate power unbound: Investor-State arbitration of IP monopolies on Medicines- Eli Lilly and the TPP. http://digitalcommons.wcl.american.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=1038&context=research
Terveyspalvelut: Slovakia: http://www.italaw.com/cases/417
Tupakka: http://www.italaw.com/cases/460, http://www.smh.com.au/federal-politics/political-news/australian-government-wins-plain-packaging-case-against-philip-morris-20151218-glqo8s.html
Kaivostoimintaan kohdentuvia haasteita
Romanian kultakaivoshanke ja investointisuoja: https://icsid.worldbank.org/apps/icsidweb/cases/Pages/casedetail.aspx?CaseNo=ARB/15/31, Rosia Montanan tapaus on julkisuudessa nostettu esille myös ”ennakointina” siitä, mitä voidaan jatkossa olettaa, sillä haaste ei kata vain aiheutuneita kuluja, vaan myös hyödyntämättä jätetyn mineraalin arvon. Haasteen on esitetty vastaavan Romanian kolmen vuoden koko terveydenhuollon budjettia: ks: http://www.euractiv.com/section/central-europe/opinion/rosia-montana-an-omen-for-ttip/
Kanadalaisia sijoituksia esim. Kittilässä, Nivalassa, Pyhäjärvellä ja Sodankylässä:
Suomen Luonnonsuojeluliiton valitus: http://www.sll.fi/lappi/toiminta/kaivokset/2013/valitus-psavi-kittilan-kaivos-paatoksesta
Kirjallisuutta
Buthe T, Mattli W. 2013. The new global rulers: the privatization of regulation in the World economy. Princeton Univerity Press, Princeton.
de Ville F, Siles-Brugge G. 2015. TTIP: The truth about the transatlantic trade and investment partnership. Polity, Cambridge.
Heinzerling L, Ackerman F. 2002. Pricing the priceless. Cost-benefit analysis of environmental protection. http://www.ase.tufts.edu/gdae/publications/C-B%20pamphlet%20final.pdf
Koivusalo, M. 2014. Policy space for health and trade and investment agreements. Health promotion international 06/2014; 29(suppl 1):i29-i47. DOI: 10.1093/heapro/dau033.
Koivusalo, M. 2010. Common interests and the shaping of global pharmaceutical policies. Ethics & International Relations 2010:24;4:395-414.
Koskenniemi M. 2016. Sijoittajansuoja ja julkinen valta. TTIP-sopimuksessa tärkeää ei ole juridinen tekniikka, vaan vallan tasapaino. Sphinx 2015-2016, Finnish Society of Sciences and Letters: Helsinki.
t’Hoen E. 2016. Patents and public health. Changing intellectual property rules for access to medicines. http://haiweb.org/wp-content/uploads/sites/3/2016/07/Private-Patents-Public-Health.pdf
van Harten, G & Scott D.N. 2015 Investment Treaties and the Internal Vetting of Regulatory Proposals: A Case Study from Canada, http://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=2700238
Van Harten G. Key flaws in the European Commission’s Proposals for Foreign Investor Protection in TTIP. Osgoode Legal Studies Research Paper No. 16/2016: http://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=2692122##