Tyypillinen maahanmuuttaja

Yleisimmät Suomeen muuton syyt ovat perhe ja työ. Kolme suurinta ulkomailla syntyneiden väestöryhmäämme ovat kotoisin naapurimaista Virosta, Venäjältä ja Ruotsista. Virosta muuttanut Tiina Hakman on asunut Suomessa 12 vuotta ja hänelle korkeasti koulutetun maahanmuuttajan kohtaamat työllisyyshaasteet ovat tuttuja.

– Olen todella tyypillinen maahanmuuttaja. Muutin Suomeen perhesyiden takia 12 vuotta sitten, Tiina Hakman sanoo. Helsinkiläinen Hakman on kotoisin Tallinnasta. Hän on opiskellut yhteiskuntatieteitä Tarton yliopistossa ja työskennellyt sen jälkeen sekä tutkijana että tulkkina. Suurin ulkomaan kansalaisten ryhmä Suomessa ovat juuri virolaiset.

Nykyään maahanmuuton taustalla olevat syyt vaihtelevat merkittävästi. Vaikka iltapäivälehdet huutavat viikko toisensa jälkeen pakolaiskriisiä ja vielä 1990-luvulla maahanmuutto ylipäätänsä miellettiin voimakkaasti vain humanitaarisin perustein suoritettavaksi pakolaisten vastaanotoksi, vajaa kolmannes oleskeluluvan saaneista maahanmuuttajista tulee Suomeen suoraan työpaikan perässä. Muut yleisimmät maahanmuuton syyt liittyvät perhesuhteisiin ja opiskeluun.

Ennen kaikkea työperusteisen maahanmuuton lisääminen on koettu yhteiskunnallisesti tärkeäksi, sillä väestön vanheneminen ja suurten ikäluokkien siirtymä eläkkeelle tuovat mukanaan lisätyövoiman tarvetta. Erot työllisyydessä maahanmuuttajaryhmien välillä ovat kuitenkin suuria ja monilla maahanmuuttajilla on vaikeuksia työllistyä koulutustaan vastaaviin tehtäviin.

Kansalaisuudella ja äidinkielellä on selkeä yhteys työllisyyteen ja erot osallistumisessa työelämään viittaavat osin myös eroihin maahanmuuton syissä. Omat ongelmansa ovat asenteissa, jotka voivat kärjistyä esimerkiksi syrjintänä työhönotossa.

Muutakin kuin pakolaisia

2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä maahanmuuttajataustaisen väestön määrä kaksinkertaistui, mutta ulkomaalaistaustaisen väestön määrä on Suomessa kuitenkin kansainvälisesti tarkasteltuna edelleen hyvin pieni. Kaksi kolmesta Suomeen muuttavasta ulkomaan kansalaisesta on Euroopan maiden kansalaisia.

Vaikka maahanmuuttajaväestön määrä onkin Suomessa pieni, ovat paikalliset vaihtelut maahanmuuttajien määrässä suuria. Työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttajien työllistymistä käsittelevän julkaisun mukaan esimerkiksi koko Helsingin seudun asukkaista vieraskielisiä oli vuoden 2013 alussa 10 prosenttia, kun muualla Suomessa vieraskielisen väestön osuus oli noin kolme prosenttia.

Maahanmuuttajien sijoittumista kasvukeskusten läheisyyteen ohjaa muuta maata positiivisempien työllisyysnäkymien lisäksi myös ulkomaalaisyhteisöjen olemassa olo. Myös Talllinnasta kotoisin oleva Tiina Hakman on kotiutunut Helsinkiin.

– En voisi kuvitella asuvani muualla, kuin Helsingissä. Suurin osa virolaisista asuu pääkaupunkiseudulla ja Tallinnaan pääsee helposti, Hakman toteaa.

Hän kertoo käyvänsä Tallinnassa noin kerran kuukaudessa, perhettä ja ystäviä tapaamassa. Myös tyttären kaksikielisyyden kannalta Tallinnan-matkoilla on merkitystä.

– Edesautamme Helsinki-Tallinna -kaksoiskaupungin syntymisessä, Hakman nauraa.

Haasteita osaamisen tunnistamisessa

Maahanmuuttajaväestön työvoimapotentiaali on korkea. Väestön ikärakenne on kantaväestöön verrattuna nuori, sillä neljä viidestä maahanmuuttajasta on työikäikäisiä. Työllistymisen ongelmat eivät siis koske erityisesti ikääntyneitä maahanmuuttajia, vaan parhaassa työiässä olevia henkilöitä.

Maahanmuuttajan sisäänpääsyä suomalaisille työmarkkinoille vaikeuttaa se, ettei olemassa olevien taitojen ja tutkintojen hyödyntäminen Suomessa ole välttämättä yksinkertaista. Ulkomailla suoritettujen tutkintojen rinnastaminen suomalaisiin tutkintoihin ei ole ongelmatonta, ja tutkinnon laatu voi olla työnantajalle epäselvä. Samantapainen ongelma koskee myös ulkomailla hankittua työkokemusta. Suomalaisten tutkintojen tapaan, työnantajien on havaittu arvostavan ennen kaikkea Suomessa hankittua työkokemusta. Tiina Hakman allekirjoittaa tämän.

– Koulutusta vastaavaa työtä on vaikea löytää. Ulkomailla korkeasti koulutettuja ihmisiä kannustetaan Suomessa kursseille. Työnantajat tuntuvat arvostavat lyhyitä kursseja Suomesta ulkomaista koulutusta enemmän, Hakman sanoo.

Syrjintää esiintyy yhä. Sisäministeriön Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategian toimenpideohjelmassa linjataan kauniisti, että kaikkinaista syrjintää tulee ehkäistä ja torjua puuttumalla siihen tehokkaammin ja tekemällä syrjintää ja syrjintäkokemuksia näkyväksi.

Apua byrokratian kanssa

Maahanmuuttajien asettumista uuteen kotimaahansa ja työllistymistä pyritään avustamaan niin sanotuilla kotouttamistoimenpiteillä. Tulkin töitä varten Tiina Hakman perusti oman toiminimen jo varhaisessa vaiheessa.

– Sain paljon apua toiminimen perustamiseen liittyvän byrokratian kanssa, hän kertoo. – Talouden heikko tilanne vaikuttaa kuitenkin kaikkeen. Töiden riittäminen huolettaa yhä.

Yritystoiminnan aloittamisen ohella TE-toimistoilla on erityisesti maahanmuuttajalle tarkoitettuja kotoutumispalveluja. Nykyisin TE-palvelut tavoittelevat maahanmuuttajien olemassa olevien työelämävalmiuksien paremman hyödyntämisen, sen sijaan, että maahanmuuttaja-asiakas ohjattaisiin ”automaattisesti” kieli- tai muihin maahanmuuttajille suunnattuihin koulutuksiin ja valmennuksiin.

– Kielitaito ei saa olla este työllistymiseen, ja työn myötä myös kielitaito kehittyy, Hakman huomauttaa.

Helpommasta työmarkkinoille pääsystä hyötyvät kaikki

Maahanmuuttajien työllistymistä ja integroitumista uuteen yhteiskuntaan voi lähestyä useista eri näkökulmista. Valitettavan usein monia näitä näkökulmia leimaa maahanmuuton näkeminen jollakin tavoin ongelmien lähteenä. “Ne vie meidän työt”, huutelevat hommafoorumilaiset. On kuitenkin tutkittu, ettei maahanmuutto olennaisesti heikennä kantaväestön työmarkkina-asemaa.

Maahanmuutto nähdään yhä useammin yhteiskuntaa kohtaavien taloudellisten haasteiden ratkaisemisen mahdollistavana tekijänä. Mitä suurempi osa maahanmuuttajista työllistyy pysyvästi, ja mitä nopeammin työllistyminen tapahtuu, sitä suuremmiksi muodostuvat kansantalouden kokemat taloudelliset hyödyt. Inhimillisistä hyödyistä puhumattakaan: kotoutumisen kannalta työllä on keskeinen merkitys.

– Työ sitoo yhteiskuntaan. Siksi työkokeiluja ja -harjoitteluja voisi olla enemmän. Mukaan tulisi kannustaa myös sellaisia yrityksiä, joilla ei vielä ole ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä. Siten maahanmuuttajat saisivat lisää kontakteja työelämään, Tiina Hakman sanoo.

– Työllistyminen on erityisen tärkeää maahanmuuttajanaisille. Suomi on sukupuolten välisen tasa-arvon luvattu maa. Maahanmuuttajanaisille heikko työtilanne on tasa-arvon osalta askel taaksepäin. Jos työtä ei ole, on naisten usein tyydyttävä perinteisempään rooliin, Hakman muistuttaa.

Lähteenä käytetty: Maahanmuuttajien työllistyminen – Taustatekijät, työnhaku ja työvoimapalvelut, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 6/2014