Tietyt sanat tulevat toistuvasti vastaan, kun puhutaan yrittäjyydestä, taloudesta tai työnteosta. Sanomalehtien infolaatikot eivät kuitenkaan kerro, miltä nämä kuulostavat yrittäjän korvaan. Outi Ugas avaa yrittäjyyden termit toisesta näkökulmasta.
1. Yhtiömuodot
“Yrityksellä tarkoitetaan yhden tai usean henkilön yhdessä harjoittamaa taloudellista toimintaa, joka tähtää kannattavaan tulokseen.” (Tilastokeskus)
Toiminimi: Hankit y-tunnuksen kun pitää saada rahat sisään asiakkaalta ja lupasit laskuttaa. Motto: Yritys olen minä! Erityismukavuutta mahdollisuus siirtää yrityksen tililtä rahaa omalle ja päinvastoin ilman palkanlaskentaa tai muuta paperinmakuista proseduuria.
Avoin yhtiö: Kimpassa saatujen aamuyön ideoiden näppärä suojaamismenetelmä. Ongelmatilanteiden varalta kannattaa välttää 50/50-jakoa, pattitilanteen riski, jos kaikesta on pakko saada yksimielisyys.
Kommandiittiyhtiö: Sama kuin jompikumpi edellisistä, mutta lisättynä jonkun toisen (tai kolmannen) osapuolen rahallisella tai rahaksi muutettavalla sijoituksella. Paradoksi yritykseksi, sillä varallisuuden sijoittaminen ei tuo sananvaltaa, työn tekeminen tai lupaus siitä sen sijaan tuo.
Osuuskunta: Jatkuvasti väärinymmärretty yhtiömuoto, aina joko vanhanaikainen tai juuri uutta tulemistaan elävä. Todellisuudessa oivallinen tapa työskennellä kimpassa mutta itsenäisesti. (Laskutusosuuskunta: Kausiyrittäjälle varteenotettava vaihtoehto tulojen suunnitteluun erityisesti päivärahojen kanssa tasapainoillessa. Perustulo ohentanee näiden asiakaspohjaa.)
Osakeyhtiö: Kivasti pompöösi Johtajia ja Managereita tuottava oikeushenkilö. Vaatii säännöllistä huolenpitoa, mutta korvaa sen erilaisilla itsetunnollisilla ja uskottavuusarvoilla. Lööpeissä: Hallinto yllätti yrittäjän! Henkisesti monelle helpompi kuin henkilöyhtiöt. Suositellaan perustamiskirjojen lisäksi aina erillisen osakassopimuksen tekemistä.
Julkinen osakeyhtiö: Se pikkuinen j-kirjain joidenkin Oy:iden perässä.
2. Eläke- ja sosiaaliturva
“Suomen eläkejärjestelmä turvaa toimeentulon vanhuuden, työkyvyttömyyden ja perheenhuoltajan kuoleman varalta.” (STM)
YEL: Tyypillisesti kuukausittain tuleva muutaman satasen lasku, jonka kohdalla säännöllisesti tulee pohdittua eläkevakuuttamisen hyödyllisyyttä ja sitä, näkeekö koskaan sitä päivää kun noistakin maksuista on hyötyä. Yrittäjä saa itse päättää vakuutuksen ja turvan tason. Erityisen hyödyllinen naiselle vanhempainvapaan yhteydessä, kun raskauden alussa voi korottaa vuosituloa niin, että selviää hengissä vauvavaiheen yli.
TyEL: Ei saa päättää itse vakuutusturvaa tai laskujen summaa. Eläkepäivillä kiitos seisoo. Toivotaan.
MyEL: Pienituloisten maatalousyrittäjien vakuutus on halvempi kuin muilla, kenties sääriskin kompensoinniksi. Myös apurahalla työskentelevät taiteilijat ja tutkijat ovat tämän piirissä, mikä osoittaa taiteen viimeinkin hyväksytyn ihmiskunnan henkisen alkutuotannon piiriin. Voisi mainiosti laajentaa koskemaan myös mikroyrittäjiä.
Sotu-maksu: Parasta vastinetta rahalle – prosentti on pieni mutta sitä vastaan saa tunteen, että koko Kela on juuri minun yritystäni varten.
3. Verotus
“Verojärjestelmän tulee huolehtia Suomen julkisen talouden rahoitustarpeen tyydyttämisestä tehokkaasti ja samalla yleiseen yhteiskuntapolitiikkaan soveltuvalla tavalla.” (VM)
Ennakonpidätys: Napataan pois työntekijöiden palkoista ja muistetaan kuukausittain tilittää verotilille.
Arvonlisävero: Tasavero, joka höylää siivun kaikesta lisäarvosta, jonka yrittäjä työllään pystyy sisään ostamilleen materiaaleille ja tarvikkeille tuottamaan.
Ennakkovero: Vuoden lopussa tulevat, koko tulevaa vuotta koskevat tilisiirtolappuset. Vuoden loppuun mennessä täynnä kirjavia maksusuoritusmerkintöjä. Summat toisinaan mielivaltaisesti yrityksen aikaisempien vuosien liikevaihdon ja -voiton perusteella määrätty.
Yhteisövero: Iloinen muistutus siitä, että plussalle päästiin tänäkin vuonna!
Perintövero: Kohtelee yrityksen jatkajia ja yrityksiä hyvin eri tavoin toimialasta, yrityksen taseesta, jatkajan ja perinnönantajan sukulaissuhteesta ja liiketoiminnan laajuudesta riippuen. Käsitys veron oikeudenmukaisuudesta elää tilanteesta toiseen.
4. Aikakäsitys
“Syklinen aikakäsitys tarkoittaa kehämäistä aikaa, jossa tietyt tapahtumat toistuvat uudestaan ja uudestaan. Lineaarinen aikakäsitys tarkoittaa janamaista aikaa, joka alkaa tietystä pisteestä tai hetkestä ja etenee suoraviivaisesti kohti loppua.” (Didrichsenin taidemuseo)
Työaika: Kaikki se aika kun yrittäjää tarvitaan tekemään ihan-mitä-vain.
Loma: Usein verrattain suurta luovuutta vaativa periodi yrityksen vuosikellossa, jonka ajankohta sommitellaan liikevaihdon, työntekijöiden lomien, lasten ja perheen lomien, laskutusaikataulujen ja asiakkaiden lomien kanssa pyrkien maksimoimaan auringonpaiste ja minimoimaan taloudellisen vahingon määrä.
Vuosi-ilmoitus: Verotoimiston ja vakuutusyhtiön kanssa hoidettava vuosittainen rituaali, jottei ajan syklisyys unohtuisi. Vertaa ‘joulu’ tai ‘juhannus’.
Maksuaika: 14 päivää netto, jos ei muuta ole sovittu. Käytännössä myyntiprosessin alusta 7-365 päivää, toimialasta ja asiakkaasta riippuen. Sillä aikaa eletään a) pyhällä hengellä, 2) starttirahalla, 3) lapsilisillä, 4) säästöillä, 5) äidin, sukulaisen tai puolison rahoilla, 5) soittamalla maksuaikaa maksettavana oleviin laskuihin, 6) yllättäen tulevalla etäisen sukulaisen perinnöllä, 7) villivihanneksilla. Edes mielikuvitus ei ole rajana.
9 kuukautta: Keskimäärin se aika, joka menee yrityksen perustamisesta siihen tosiasiaan heräämiseen, että tässähän joutuu tekemään töitä ja minähän olen yrittäjä joka hetki. Ne, jotka henkisesti selviävät tämän vaiheen yli, voivat onnitella itseään.
5. Talous
“Talous tarkoittaa ihmisten välistä kanssakäymistä ja instituutioita, jotka liittyvät hyödykkeiden tuotantoon, jakeluun, vaihtoon tai kulutukseen.” (Wikipedia)
Palkka: Osoitus siitä että yritys pyörii ja sillä on kansantaloudellista merkitystä. Palkan suhde työnantajalle tulevien kokonaiskulujen suuruuteen jaksavavat toistuvasti hämmästyttää yrittäjää. Henkilöyhtiössä tätä vastaa yrityksen tekemä liikevoitto.
Tulos: Kirjanpidollis-hypoteettis-realistinen johtopäätös siitä, miten yrityksellä meni tarkasteltavalla ajanjaksolla. Maaginen ja latautunut luku jonka etumerkillä ja suhteellisella suuruudella edellisvuoteen verrattuna on paljon suurempi merkitys kuin tuloksella itsellään. Henkilöyhtiössä vastaa yrittäjän palkkaa.
Tase: Tuolta se tuli ja tuonne se meni. Paljastava novelli yrityksen kannattavuudesta, jatkuvuudesta, rahanlähteistä sekä yrityksen ja asiakkaiden maksukyvystä.
6. Yrittäjyys
”Yrittäjyys on uusien toimintaorganisaatioiden, erityisesti liiketoiminnallisten yritysten luomista vastauksena havaittuihin mahdollisuuksiin tai puutteisiin markkinoilla.” (Wikipedia)
Yhteiskunnallinen yritys, sosiaalinen yritys, b-corporation: Käsiteinnovaatioita, joilla pyritään tuomaan esiin yritysten arvo muutenkin kuin euroissa määriteltynä. Tarpeellisia ainakin niin pitkään kuin yleinen määritelmä ‘kannattavasta tuloksesta’ (vrt. kohta 1: Yritys) rajaa pois kaiken muun paitsi välittömästi euroina mitattavan arvon.
Sopimus: Yrittäjä saa sopia mitä vain, kenen kanssa vain, millä ehdoilla vain, kunhan noudattaa lakia.
Yrittäjän riski: Teoreettinen käsite kaikille niille, joilla se ei ole toteutunut.
Vapaus: Jotain, mitä ei edes huomaa, kunnes sen menettää. Yrittäjän on joskus vaikea ymmärtää, että ihminen antaa jonkun toisen määrätä työnsä sisällöstä, työpäivän pituudesta, työn tekemisen paikasta, lomien ajankohdasta, palkan suuruudesta, tittelistä, käyntikortin väristä, kahvitauosta, töissä juotavasta kahvimerkistä ja asiakastapaamisen pukukoodista. Usein vastakohta käsitteelle ‘turvallisuus’.
Startup: Visionääriset, kuukausipalkkaiset johtohahmot fantasioivat näistä mielellään innovaatiopuheissaan, peräänkuuluttaen 20 seuraavaa Roviota tai mitä vain, mikä kuhunkin kuulijakuntaan vetoaa. Yrityksen arjen kanssa juhlapuheilla ei paljon tekemistä ole.