Koko elämäni aikana olen päätynyt kaivoksen reunalle muutamaan otteeseen. Kokemukset ovat olleet vaikuttavia. Avolouhosten äärellä tuntee itsensä pieneksi, mutta samalla ymmärtää, kuinka suuresti ne muokkaavat maisemaa.
Koko elämäni aikana olen päätynyt kaivoksen reunalle muutamaan otteeseen. Kokemukset ovat olleet vaikuttavia. Avolouhosten äärellä tuntee itsensä pieneksi, mutta samalla ymmärtää, kuinka suuresti ne muokkaavat maisemaa.
Kaivostoiminnan ekologinen jalanjälki on verrattavissa laitosten fyysiseen kokoon: esimerkiksi yhden kultagramman löytämiseksi maata louhitaan noin 100 kiloa, ja vuonna 2011 maailmalla kultaa louhittiin yhteensä 2 700 000 kiloa. Lisäämällä viime mainittuun lukuun viisi nollaa saat louhitun kiviaineksen määrän. Ja tämä koskee vain yhtä jalometallia.
Erilaiset metallit kulkeutuvat koteihimme ja taskuihimme esimerkiksi elektroniikkalaitteiden kautta, ja merkittävä osa näiden vimpaimien ympäristökuormituksesta syntyy jo ennen komponenttien yhdistämistä.
Tämä ei silti poista kuluttajan vastuuta, vaan alleviivaa ostovalinnan tärkeyttä. Ja kun laite on tiensä päässä, on syytä varmistaa, että kallisarvoiset materiaalit päätyvät kierrätyksen kautta takaisin käyttöön. Tuntuukin uskomattomalta, että tämän tavoitteen toteuttamiseksi toistaiseksi paras vaihtoehto lienee e-jätteen säilytys omassa laatikossa!
Täällä Suomessa Talvivaaran myötä kaivosteollisuuden vaikutukset ovat saaneet paljon palstatilaa. Tukesin mukaan Suomessa on tällä hetkellä 50 toiminnassa olevaa kaivosta tai louhosta. Uusia valtauksia on vireillä melkoisesti: Tukesin karttapalvelusta voi katsella, minne.
On ristiriitaista, että resurssirikkaus on alueen asukkaille usein vitsaus. Esimerkiksi Intian alkuperäiskansa Adivasien kohtalo sen todistaa: resurssikirous pätee yhä. Kaivosteollisuuden ulkoisvaikutukset osoittavat, että julkiselle ohjaukselle ja valvonnalle on yhä tarvetta kaikkialla maailmassa. Valitettavasti Suomessakaan vuonna 2011 uudistettu kaivoslaki ei mennyt ihan putkeen, kuten Mika Flöjt puheenvuorossaan osoittaa.
Näistä ja muista aiheista voit lukea vuoden toisesta teemanumerosta. Julkaisutavan osalta jatkamme ensimmäisen jalanjäljillä, eli julkaisemme tekstit sarjassa noin kahden viikon sisään. Antoisia lukuhetkiä!