Suomeen muuttaneille ihmisille suunnatun kotoutumiskoulutuksen tarkoituksena on antaa tulijalle perustiedot ja -taidot suomen kielestä ja yhteiskunnasta. Koulutuksessa on kuitenkin monia ongelmia, kuten Espoon työväenopiston opettajien tiimivastaava Anne Rasskasov kertoo.
Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksella tarkoitetaan valtion rahoittamaa, noin vuoden kestävää koulutusta, jota tarjotaan työikäisille ja työkykyisille maahanmuuttajille. Koulutus sisältää suomen tai ruotsin kielen opetusta, työelämä- ja yhteiskuntataitoja, kulttuurintuntemusta sekä ohjausta. Tällä hetkellä se sisältää noin 5 tuntia lähiopetusta päivässä. Opetusta annetaan monella tasolla luku- ja kirjoitustaidottomien opetuksesta nopeiden oppijoiden ryhmiin.
Kotoutumiskoulutus järjestetään työvoimakoulutuksena. Koulutukseen pääsee jonottamaan, kun ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Sen jälkeen henkilölle tehdään kotoutumissuunnitelma, johon kirjataan kielikoulutuksen tarve.
Koulutuksella on ylevät tavoitteet. Opetussuunnitelman mukaan koulutuksen jälkeen maahanmuuttajan kielitaito riittäisi työelämään tai opiskeluun. Hyvin harva maahanmuuttaja saavuttaa kuitenkaan tavoitetason, B1.1. eli toimivan peruskielitaidon. Vuonna 2014 kotoutumisopintonsa loppuun suorittaneista vain noin neljännes saavutti tämän.
Odotusajat ovat pitkiä
Moni maahanmuuttaja on Suomeen tullessaan lähes kaksi vuotta saamatta mitään koulutusta tai tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta. Turvapaikanhakijat joutuvat ensin odottamaan jopa vuoden saadakseen päätöksen turvapaikkahakemukseensa. Kun hakija lopulta saa luvan jäädä Suomeen, alkaa seuraava odotusvaihe: ajan saaminen TE-toimistoon ja sen jälkeen jonotus vapaalle kurssille.
Työvoimakoulutuksena järjestettävän kotoutumiskoulutuksen resursseja on lisätty viime vuosina. TEMin maahanmuuttojohtajan mukaan lisätyt resurssit ovat alkaneet näkyä lyhentyneinä jonoina vuonna 2015.
Luvut ovat suuria: Vuonna 2015 koulutukseen oli varattu 52 miljoonaa euroa. Keskimääräinen odotusaika koulutukseen oli 70 päivää, kun se vuonna 2014 oli vielä neljä ja puoli kuukautta. Vuoden lopussa koulutukseen pääsyä odotti yhteensä 2420 henkilöä, joista yli puolet Uudenmaan TE-toimiston alueella.
Vaikka rahoitusta on lisätty huomattavasti, eivät rahat ennusteiden tule riittämään jonojen purkuun tänä vuonna. Viime vuonna Suomeen tulleet turvapaikanhakijat hakeutuvat tänä vuonna kursseille, mikä lisää kurssien kysyntää huomattavasti.
Kilpailutus saa osakseen paljon kritiikkiä
Vaikka kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteet määrittelee opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa oleva opetushallitus, toimii koulutuksen tuottajana työ- ja elinkeinoministeriö. Tämä tarkoittaa, että koulutusta ei järjestetä järjestämisluvan ja valtionosuuden turvin vakiintuneissa oppilaitoksissa, vaan ELY-keskukset valitsevat kilpailutuksen kautta koulutuksen tuottajat tasaisin väliajoin. Kilpailutus on saanut osakseen paljon kritiikkiä.
Koska koulutuksen järjestäminen ei ole luvanvaraista, voi käytännössä kuka vain osallistua kilpailuun. Espoon työväenopiston Yhteiskunta- ja aktiivinen kansalainen –tiimin vetäjän Anne Rasskasov pitää jatkuvaa kilpailutusta ongelmallisena.
ELY-keskukset saattavat määritellä kilpailutuksen ehdot eri puolella Suomea eri tavoin. Opetusalan työehtosopimuksen noudattaminen ei ollut Uudenmaan ELY-keskuksen edellisessä tarjouspyynnössä kriteerinä. Konsulttiyrityksiksi itsensä luokittelevat koulutuksenjärjestäjät eivät maksa työehtosopimuksen mukaista palkkaa opettajille kun taas oppilaitokset pääsääntöisesti maksavat. Näin ollen konsulttiyritykset ovat voineet saada koulutuksen hinnan poljettua alemmaksi kuin muut.
Espoon työväenopisto, joka nykyään on osa Omnia -koulutuskuntayhtymää, on toteuttanut kotoutumiskoulutusta jo 1990-luvulta alkaen. Omnia on yksi viimeisimmässä kilpailutuksessa voittanut koulutuksen järjestäjä. Tällä hetkellä opistossa opiskelee työvoimapoliittisessa koulutuksessa n. 160 maahanmuuttajaa.
– Onko yhdenvertaista palvelua kaikille, jos pääkaupunkiseudulla kilpailutuksen painopiste on 70% hinnasta ja toisaalla Suomessa 30%, kysyy Rasskasov.
Opettajat joutuva poukkoilemaan koulutuksenjärjestäjältä toiselleeikä työsopimuksia voida tehdä pitkäksi aikaa –tämä kaikki vaikuttaa siihen, että pitkäjänteistä kehittämistyötä on erittäin haasteellista tehdä ja sitoutuneita opettajia rekrytoida.
Rasskasov ei näe lisäarvoa siinä, että opetuksen järjestäminen kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle.
– Kotoutumiskoulutuksen kuuluminen TEM:ille selitetään meille työelämälähtöisyydellä, mutta samalla selityksellä voitaisiin sitten ammatillinen koulutus vaikka kilpailuttaa, toteaa Rasskasov.
Kotoutumiskoulutukseen luvassa uudistuksia – joustavampia sisältöjä ja yksilöllisempiä polkuja
Viranomaiset suunnittelevat kotoutumiskoulutukseensuuria muutoksia. Maahanmuuttajien määrän kasvu, taloudellinen niukkuus ja myös kotoutumiskoulutuksen heikot tulokset ovat toimineet sysäyksenä muutostarpeelle.
Nykymallin mukaan koulutus on pitkälti hyvin perinteistä ryhmässä ja luokkahuoneessa oppimista. Maaliskuussa esitetyissä uudenlaisissa kotoutumiskoulutuksen toteuttamismalleissa luokkahuoneopiskelu ja lähiopetus vähenevät merkittävästi. Uusien toteutusmallien lähtökohtana on nopeuttaa työelämään ja jatko-opintoihin pääsyä.
Kotoutumiskoulutukseen liitettäisiin moduuleita kohderyhmän mukaan esimerkiksi ammatillisiin opintoihin, yrittäjyyteen, vapaaehtoistyöhön ja verkko/etäopiskeluun. Myös koulutusmoduulien välillä voi olla muuta toimintaa, esimerkiksi työkokeiluja, palkkatuettua työtä ja kolmannen sektorin palveluja.
Anne Rasskasov näkee uudenlaisissa kotoutumiskoulutusten malleissa paljon hyvää, mutta myös haasteita
-Luokkahuoneopetus eisovi kaikille, jos ei ole esimerkiksi koulunkäyntitaustaa omasta kotimaasta. Tälläkin hetkellä meidän kotoutumiskoulutuksessa on paljon sellaisia henkilöitä, jotka olisivat hyötyneet enemmän toiminnallisesta suomen kielen oppimisesta esimerkiksi työpaikalla, sanoo Rasskasov.
Rasskasov näkee eri ammatilliset suuntautumiset jo kotoutumisvaiheessa hyvänä, mutta haasteellisena koulutustenjärjestäjille.
– Kotoutumiskoulutusta antavien oppilaitosten täytyy tehdä todella sujuvaa yhteystyötä kaikkien eri palikoiden kanssa – yritysten, ammatillisten oppilaitosten ja järjestöjen kanssa, jotta jokaisenopiskelijan polku voidaan henkilökohtaistaa. Tämä vaatii onnistuakseen todella paljon ohjaus- ja hallintoresursseja, muistuttaa Rasskasov.
Myös opettajan rooli muuttuu, kun opetusta ei enää olekaan luokkahuoneessa vaan työpaikoilla eikä opetusta tuoteta ryhmäopetuksena enää sellaisessa mittakaavassa kuin nykyään.
Kotoutumiskoulutuksen ongelmiin on siis herätty lisäämällä resursseja ja kehittämällä opetussuunnitelmia. Tämä ei kuitenkaan riitä, jos koulutuksia jatketaan lyhytjänteisesti kilpailuttamalla kurssien järjestäjiä. Resurssitkaan eivät tunnu pysyvät kasvavan kysynnän perässä. Ja mikäli tarkoitus on aikaistaan maahanmuuttajien pääsyä ammatillisiin opintoihin, vaativat muutokset paljon myös ammatillisilta oppilaitoksilta – ammattikoulujen kielitaitovaatimusten höllentämistä ja suomen kielen opetuksen lisäämistä ammatillisiin tutkintoihin, sillä pelkällä kotoutumiskoulutuksella kukaan ei vielä kotoudu, vaan tukea tarvitaan myös muilla koulutustasoilla.