Sillä välin kun poliitikot pohtivat, miten Suomen talous saadaan uuteen nousuun, yrittäjä on ehtinyt jo tehdä vaikka mitä. Markus Wasaran yritys Project Fishrun tavoittelee liiketoimintaa, jossa kaikki voittavat – ensi- ja viime kädessä myös luonto.
Poliittisissa puheissa puolueesta riippumatta pohditaan, miten Suomi saadaan taloudellisesti uuteen nousuun. Palkkatyöpaikkoja on menetetty ja menetetään suurteollisuuden globalisaation myötä. Verotulot laskevat huolestuttavasti.
Yhteiskunnallinen rakennemuutos kohdistuu voimakkaasti myös julkiseen sektoriin. Ulkoistamisesta on tullut mantra. Yksityistäminen on toisaalta aiheuttanut myös täysin odottamattomia kustannusnousuja.
Ratkaisuna nähdään yrittäjyyteen kannustaminen ja ihmisten omaehtoinen itsensä työllistäminen. Keksintöjä tässä maassa riittää, mutta harvemmin on pohdittu, kuka tuotetta tai palvelua ylipäätään tarvitsee.
Sitten on näitä neronleimauksia kuten Project Fishrun, josta jalostui kalatiesähkön keksijä ja vihreän talouden ekosysteemi.
Ekovesivoimasta Kalatiesähköön
Istun Markus Wasaran kanssa Rytmissä sateisena perjantaina ja kuuntelen hurmaantuneena entisen mainostoimistomiehen loogis-analyyttista mallinnusta projektista, jossa kaikki osatoimijat ovat voittajia.
– Kysyin kavereilta miten suuria heidän sähkölaskunsa ovat. Kuulemma jotain kahdensadan ja kuudensadan euron välillä. Oli päivänselvää, ettei hinta ainakaan ollut määräävä tekijä sille, mistä he sähkönsä ostavat. Ja kuitenkin sähköyhtiöt yrittävät myydä ekoenergiaakin hintalappu edellä ja monimutkaisia kriteeristöjä esitellen.
– Ekovesivoima oli kuitenkin helpostikin tarinallistettavissa, kun siitä teki Kalatiesähköä. Sen ymmärtää. Kun ostat tätä, kalat pääsevät kotijokeensa nussimaan, mies virnistää.
Siitä ilosta ihmiset ja yritykset ovatkin valmiita maksamaan vapaaehtoisesti ylimääräistä. Lisähinta tekee pienelle energiayhtiölle kannattavaksi ryhtyä ympäristötekoon.
Wasaran tapa ajatella on yhtä aikaa luovaa ja loogista. Hän kuvailee sähköntuotannon liiketoimintamalli-ekosysteemin palasia värikkäästi.
– Valjastettujen koskien pelastaminen, kalastuselinkeinot, pienten paikallisten energiayhtiöiden kilpailukyky, kuluttajien halu tehdä eettisiä valintoja ja kotimaisen ekoenergian suosiminen on myytävissä yksinkertaisena tarinana, kun lakataan ajattelemasta vanhoissa, erillisissä siiloissa.
Ekoenergy.org:in sivulla idea on tällä hetkellä konkretisoitunut pilottiprojektiksi: “Jos 2000 kotitaloutta sitoutuu maksamaan kalatiemaksun Fishrun-sähkösopimuksella, Project Fishrun ja EKOenergia aloittavat voimayhtiöiden kanssa neljän kalatien hankkeen Mustionjoessa. Niiden avulla voitaisiin palauttaa uhanalainen meritaimen Karjaanjoen vesistöön lisääntymään. Samalla mahdollistettaisiin erittäin uhanalaisen, mutta yhä lisääntymiskykyisen jokihelmisimpukkakannan säilyminen.
Markkinataloudella luontoa pelastamaan
Wasaran mielestä vanhassa maailmassa sedät perustavat löyhän idean pohjalta komiteoita, joissa asioita pohditaan loputtomilta kanteilta ja saadaan aikaiseksi mietintö, että jotain pitäisi tehdä.
Uudessa maailmassa nähdään ongelma ja lähdetään korjaamaan sitä sillä asenteella, että kaikki on beta-versiota ja koko ajan opitaan ja muutetaan lisää. Tietoa ja osaamista ei pidetä salassa, päinvastoin kerätään voimia yhteen ja avataan asioita.
– En ole talousmies enkä hallintojohtaja, mutta osaan luoda yksinkertaisia ja skaalautuvia konsepteja ja viedä niitä eteenpäin. Ja kun ne menevät eteenpäin, voi aina vahvistaa rivistöjä numeroihin keskittyvillä ihmisillä.
– Alkuajat ydinryhmämme on toiminut palkatta, aika pitkälle silkasta halusta pelastaa luonto. Eläminen on tähän asti rahoitettu muilla töillä, mutta kyllä tarkoitus on tehdä tästä oman loppuelämän ura ja lukuisten ihmisten työpaikka, Wasara kertoo henkilökohtaisista tulevaisuudennäkymistään.
– Haluamme toimia markkinalähtöisesti ja ketterästi. Markkinatalous on ainoa riittävän suuri voima pelastamaan luonto. Ja luonnon pelastaminen on sekä talouden velvollisuus että paras tulevaisuudennäkymä.
– Neuvottelemme mukaan yrityksiä, jotka haluavat omalla valinnallaan olla edelläkävijöitä. Yritys, joka päättää ostaa kalatiesähköä saa mediatilaa myös kansainvälisissä medioissa. Itse asiassa valinta tuo mainetta koko maalle.
Yritysvastuusta mainetta ja kilpailukykyä
Wasara haluaa, että Suomi tunnetaan jatkossa siitä, että täällä korjataan menneet virheet ja elvytetään vesistöt entiseen loistoonsa. Kaupallisesti kannattavat ympäristöteot ovat tulevaisuuden vientituotteita.
– Puhdas luonto on meidän paras valttimme. Globaali talous tulee muuttumaan lähivuosina erittäin nopeasti kohti ekologista, eettistä, paikallista ja läpinäkyvää kaupankäyntiä. On täysin kestämätöntä jatkaa suuryritysten ja vanhojen dinosaurusten määrittämällä linjalla, kun uusi ja vihreä on tulevaisuuden paras bisnes.
Juttelu siirtyy yritysvastuuseen ja miten nämä usein hienosti muotoillut lauseet ja lupaukset realisoituvat. Olemme aiheesta varsin samaa mieltä.
– Yritykset kirjaavat nettisivuilleen lähinnä itsestäänselvyytenä että ovat täyttäneet lakisääteiset vaatimukset sen sijaan, että tekisivät vapaaehtoisesti ja oman kilpailukykynsä takia ENEMMÄN kuin mihin heidät pakotetaan tai määrätään, Wasara puuskahtaa.
– Suomalainen maineenhallinta tarkoittaa sitä että vältellään tekemästä virheitä. Meillä harvat tajuavat, että tekemällä uudenlaisia ratkaisuja yritys voi tulla Kuuluisaksi. Englanniksi sanalla maine on ainakin kaksi erilaista merkitystä, “fame” ja “reputation”. Esimerkiksi Kalatiesähköä ostava yritys saa runsaasti feimiä ja sitä kautta uusia asiakkaita ja liikevaihtoa. Se on win-win-win kaikille osapuolille.
Kalaportaan rakennus maksaa käytännössä noin 20 000 euroa per nousumetri, eli ei se työ itsessään ole mitenkään kauhean kallista. Kaikki muu hallinnollinen veivaus, mikä itse toimenpiteen ympärille aina paisutetaan, maksaakin sitten vähintään kymmenkertaisesti.
– Taloudellisinta on, ettei ympäristöteolle ole vastahakoisia tahoja, vaan niihin ryhdytään vapaaehtoisesti, oman edun ja kilpailukyvyn nimissä ja uusia asiakkaita hurmatakseen. Ja kun iso toimija lähtee mukaan ja muut yritykset huomaavat, minkälaista markkina-arvoa ympäristöteko tuottaa, niin muillekin tulee painetta muuttua ja koko markkina muuttuu vihreämpään suuntaan, Markus Wasara toteaa rauhallisesti.
Entinen mainosmies ymmärtää kuluttajakäyttäytymisen ja laumapsykologian toimintaperiaatteet harvinaisen hyvin. Kaikki haluavat seurata auringonpaisteessa loistavaa menestyjää varsinkin silloin, kun menestys on aidosti hyvillä teoilla ansaittu.
Sama pätee Wasaraan henkilötasolla:
– Haluan työlläni olla vastuussa myös lapseni sukupolvelle, joka varmasti tulevaisuudessa kysyy mitä oma sukupolveni teki sen puolesta, että heilläkin on elinkelpoinen ympäristö. Haluan vastata siihen omalta osaltani tuskitta.