Oletus siitä, että pohjimmiltaan ihmiselle parasta on palkkatyöstä saatava tasainen toimeentulo, tuoksahtaa niin maahanmuuttopolitiikan, koulutuksen, sosiaaliturvan kuin tasa-arvokeskustelun taustalla.
Kun yrittäjänä kuuntelee tämän päivän poliittista keskustelua, on helppo samastua viime vuosisadan alun naisiin, tasa-arvon edelläkävijöihin. Keskustelun ääneen lausumattoman ”normaalin”, ihmisyyden oletustason, huomaa edelleen tarkoittavan työssäkäyvää, katkeamattoman uran rakentanutta henkilöä
Normaalin vastakohdan ajatellaan olevan vaikkapa työtön, nuori, syrjäytynyt, pätkätyöläinen, nainen, vammainen, homo tai maahanmuuttaja, keskustelijasta ja aiheesta riippuen. Yrittäjä on jossain tämän asteikon ulkopuolella. Tai vielä useammin, monessa kohtaa tätä asteikkoa.
Reuna-alueelta katsottuna kokonaisuus kuitenkin avautuu laajempana kuin sieltä normaalin keskeltä. Miltä oma maailmasi näyttäisi, jos olisit vaikkapa vammainen nainen, muuttanut Suomeen aikuisiällä ja työllistyt omassa yrityksessäsi? Miten vihreä politiikka näyttäytyy tästä vinkkelistä?
Todellisuus on jo pitkään alkanut vieraantua näistä oletuksista. Jatkuvuus, turvallisuudentunne ja työn mielekkyys pitääkin luoda itse. Mikä neuvoksi?
Yrittäjyys koskettaa loppupelissä meitä jokaista. Työpaikat syntyvät vilkkaimmalla tahdilla pieniin yrityksiin. Yrityksen perustamisesta on tullut yhä useammalle mielekäs valinta jossain vaiheessa uraa. Hyvinvointipalveluja ulkoistetaan, työnteolle ja ideoiden toteutukselle tulee uusia kanavia yhteiskunnallisen, kevytyrittäjyyden tai vaikka kansanliikkeiksi paisuneiden teemapäivien kuten Ravintolapäivä kautta.
Verotuksen painopisteen siirtyessä työn verottamisesta kulutuksen ja ympäristöhaittojen verotukseen on meillä tuhannen taalan paikka parantaa pienten yritysten työllistämismahdollisuuksia. Tässä on mahdollista tehdä myös kohtalokkaita virheitä. Lisäarvo, josta suuri osa veroista nykyisin kerätään, syntyy suoraan tai välillisesti yrityksissä tehdystä työstä. Jotta veropohja olisi jatkossa riittävän laaja, pitää veroinstrumentteja kehittää täsmällisesti eri toimialojen ympäristö- ja työllisyysnäkökulmat huomioiden. Esimerkiksi ALV-kantojen yhtenäistäminen olisi pitkä askel taaksepäin tässä kehityksessä.
Yrityksen perustamisen syitä on lukuisia, samoin yrittäjänä jatkamisen. Kun vähän raaputtaa pintaa, lähes aina löytyy taustalta myös vapauden toive, työn mielekkyys, oman itsensä tai tärkeän idean toteuttaminen. Yrittäjyyden pitäisikin olla yksi ihmisen perusoikeus. Yhteiskunnan tehtävä tässä on tasata pelikenttää reilulle kilpailulle.
Yrittäjällä on valta moniin sellaisiin elämän osa-alueisiin, mistä palkollinen voi vain haaveilla. Ajattele vaikka urasuunnittelua: Viidentoista vuoden silpputyö- ja työttömyysansioluettelon sijaan yrittäjällä voi olla 15 vuoden jatkuva työsuhde omaan yritykseen, ja tällä yrityksellä kiinnostava ja monipuolinen asiakasportfolio. Lisäarvoa syntyy, niin yksilöille, yrityksille kuin kansantaloudellekin. Yrittäjänä työn vastaanottaminen on myös ylellisen helppoa. Sen kun hoidat työsi ja otat maksun. Ja kauppa käy!
Työn tarjoamisen pitää olla aina kannattavaa
Yrittäjä, yritys ja itsensä työllistäminen eivät ole sama asia. Tämä tuppaa helposti unohtumaan yrittäjyyskeskusteluissa. Yrittäjyyden tavoitteena voi myös olla tehdä itsensä tarpeettomaksi. Kun on luonut yrityksen, palkannut sinne hyvät tyypit mielekkääseen työhön ja homma toimii – se jos mikä on palkitsemisen arvoista! Etenkin kun liiketoiminta on ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä pohjalla.
Kunnon kannustimia työllistävään, kestävään yrittämiseen tarvitaan. Jos yrittäjä saa palkkionsa jo työllistämisestä, hillitsee se myös hinkuja tulouttaa vaivanpalkka vaikkapa yrityksen myymisellä kansainväliselle sijoittajalle. Koko Suomen etu on pitää osaamisen omistus kotimaisissa käsissä. Yrittäjien käsissä.
Olen tavattoman iloinen, että Visio päätti ottaa tämän numeronsa teemaksi Vihreään Tuumaan yrittäjyyden. Olemme jo murtaneet yrittäjyyden myyttejä kahden erityyppisen vihreän yrittäjän haastattelussa, ja juttuja on luvassa niin ekoyrittäjyydestä, yrittäjyyden tukitarpeista ja -tavoista kuin yrittäjyydestä vihreissä. Perkaamme myös yrittäjyyden käsiteviidakkoa ja kestävän yhteiskunnan tuomia uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Lukemisen iloa!
