Nuori eurooppalainen 2019 -tunnustuksen saanut Atte Ahokas kannustaa mukaan ilmastoaktivismiin.
Atte Ahokas on mukana järjestämässä ilmastolakkoja ja osallistuu niihin eri paikkakunnilla. Ahokas pitää kovaa ääntä sosiaalisessa mediassa kasvavalle seuraajajoukolleen, ja aktivismi on vienyt hänet myös tapaamaan niinRuotsin varapääministeriä kuin myös ilmastoaktivisti Greta Thunbergia, jonka esimerkistä ilmastolakot ovat saaneet alkunsa. Ruotsalainen 16-vuotias Greta Thunberg on ollut syksystä 2018 asti perjantaisin koulusta lakossa Ruotsin valtiopäivätalon edustalla kiinnittääkseen huomiota ilmastonmuutokseen.
Ilmastolakoista on tullut kansainvälinen ilmiö, joka on kerännyt erityisesti lapsia ja nuoria ympäri maailman vaatimaan parempaa ilmastopolitiikkaa.
”Olen aika pitkään ollut ympäristötietoinen. Twiittasin ilmastonmuutoksesta ja puhuin siitä, mutta en oikeastaan tehnyt mitään. Kävin ennen joulua 2018 ensimmäisessä ilmastolakossa, kun oli sen verran kova ilmastoahdistus”, Atte Ahokas kertoo haastattelussa.
Ahokas uskoo, että ilmastonmuutokseen liittyvistä vaikeista tuntemuksista eli
ilmastoahdistuksesta voi olla hyötyä, jos sen kanavoi oikein. Hän näkee siinä piilevän kaksi eri mahdollisuutta; ilmastoahdistus voi olla niin lamaannuttavaa, ettei ihminen pysty edes toimimaan, tai parhaimmillaan se voi olla kipinä, joka pakottaa toimimaan.
”Me ei lintsata sen takia, että tämä on mukavaa, vaan meillä on oikeasti hätä. Me yritetään saada aikuiset ymmärtämään, että tämä ei ole meidän homma hoitaa näitä asioita”, sanoo Atte Ahokas. Hän kertoo, että menisi ihan mielellään täyspäiväisesti takaisin kouluun.
Keskustan kansanedustaja Jouni Ovaska uskoo, että nuoret ovat pyrkineet vaikuttamaan ilmastolakkoilulla meitä kaikkia koskettavaan tärkeään haasteeseen.
”Lakot ovatkin omalta osaltaan edesauttaneet päättäjiä näkemään ilmastonmuutoksen nuorten näkökulmasta. On kuitenkin olennaista, että vastuu muutoksesta kuuluu aikuisille ja aikuisten tehtävä on hoitaa tulevaisuus ilmaston kannalta kestävään suuntaan. Koulunkäynti ei saa vaarantua. Nuorten kokema hätä tulee ottaa vakavasti.”
Ihmiset ympäri maailmaa kohtaavat sosiaalisessa mediassa ja Atte Ahokkaan mielestä ilmastolakkoilusta on tärkeää pitää siellä ääntä. Hän itsekin näki ilmoituksen ilmastolakosta Facebookissa ja päätti osallistua siihen kaverinsa kanssa.
”Sosiaalinen media mahdollistaa, että voit asua jossain perämetsässä, jossa sinulla on puhelin ja nettiyhteys, ja saada kaiken tiedon mitä tarvitset, että ymmärrät nykytilanteen vakavuuden.”
SDP:n Eveliina Heinäluoman mielestä on hienoa, että nuoret ovat aktivoituneet ilmastonmuutokseen liittyvässä yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. ”Ilmastonmuutos on ihmiskuntamme suurin haaste. Tarvitsemme jokaisen ihmisen omia toimia, valtioiden päätöksiä ja kansainvälisen yhteisön toimia, jotta pystymme pysäyttämään ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen.”
”On tosi voimaannuttavaa, kun näkee, että on luomassa muutosta.”
Eurooppanuoret ry myönsi Ahokkaalle Vuoden nuori eurooppalainen 2019 -tunnustuksen. Tunnustuksen saa vuosittain 15-35-vuotias, joka antaa positiivista kuvaa eurooppalaisuudesta. Atte Ahokkaan mielestä kansainvälinen yhteistyö on tosi tärkeää.
”Suomi on niin pieni maa, että meidän täytyy kansainvälisesti olla paljon kokoamme aktiivisempia.”
Vihreiden Bella Forsgrénin mukaan kaikki mahdolliset toimet on nyt otettava käyttöön ja viipymättä. ”Suomi pystyy vaikuttamaan EU:n puheenjohtajakauden aikana ilmastonmuutoksen torjuntaan erityisen laajasti. Koen, että meidän onkin kyettävä muuttamaan veropohjaa jopa kansainvälisesti niin, että päästöjen verottaminen on tehokasta kokonaisuutena. Hallitusohjelmassa olen erityisen tyytyväinen siihen, että ilmastopolitiikkaa katsotaan kokonaisvaltaisesti sekä oikeudenmukaisuus huomioiden. Sekin ilahduttaa, että kunnat ja kaupungit otetaan aktiivisesti mukaan”, kertoo Forsgrén.
Hiilineutraali yhteiskunta saavutetaan vain, jos viihtyisä ympäristö, infrastruktuuri ja palvelut tukevat ihmisten ilmastoystävällistä arkea.
”Ihmiskunnan ja elollisten eliöiden kannalta 1,5 asteen lämpeneminen olisi paljon parempi kuin vaikka 2 asteen. Enää ei ole paljon aikaa jäljellä, mutta me voimme vielä pysäyttää sen siihen 1,5 asteeseen”, toteaa Atte Ahokas.
Mai Kivelä Vasemmistoliitosta kertoo aikovansa edistää ilmaston lämpenemisen pysäyttämistä 1,5 asteeseen parhaansa mukaan. ”Ilmastonmuutos ja laajemmin ajateltuna koko ekologinen kestävyyskriisi on suurin syyni olla mukana puoluepolitiikassa. Sen eteen olen myös toiminut koko ikäni kansalaisjärjestöpuolella ja yhteiskunnallisissa liikkeissä.”
Sanna Antikainen Perussuomalaisista taas aikoo vaatia toimenpiteitä sademetsien tuhoamisen estämiseksi. ”Aion olla etunenässä vaatimassa, että Suomi ryhtyy aktiivisiin toimenpiteisiin EU:n tasolla estääkseen sademetsien tuhoamisen ja ottaa käyttöön ilmastotullit, jotka pakottavat suurimmat päästöt tuottavien maiden yritykset vähentämään päästöjään ollakseen kilpailukykyisiä EU-markkinoilla.”
Ilmastoaktivismi on Atte Ahokkaan mielestä enimmäkseen medianäkyvyyden tuomista. Hän toivookin, että aikuiset tulevat mukaan radikaalin ilmastopolitiikan vaatimiseen.
”Aikuisilla ja erityisesti poliitikoilla on enemmän vaikutusvaltaa.”
Ahokas pitää aktivismia ja siitä ääntä pitämistä nuorille parhaana tapana vaikuttaa. Hän kannustaa nuoria mukaan ilmastoaktivismiin, vaikka aihe ei ole kovin mukava.
”On tosi voimaannuttavaa, kun näkee, että on luomassa muutosta.”