Vihreiden varaparlamentaarikko Alviina Alametsälle on tärkeää laajentaa feminismin käsitettä kaikkiin vähemmistöihin, myös mielenterveyden ongelmia kokeviin. Alametsä on tuttu esimerkiksi Terapiatakuu-kansalaisaloitteen vireillepanemisesta Mielenterveyspoolin projektipäälikkönä. Suuria feministisiä muutoksia hän uskoo voivan saada aikaan myös Euroopan unionin tasolla.
“Feminismi on minulle eri sukupuolien, vähemmistöjen ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuuden edistämistä. Minun feminismini on siis intersektionaalista”, aloittaa 26-vuotias parlamenttiin nouseva europarlamentaarikko ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Alviina Alametsä kysyttäessä mitä feminismi on.
“Esimerkiksi rasismi, kiusaaminen ja rakenteellinen syrjintä voivat luonnollisesti altistaa mielenterveyden haasteille. Siksi on tärkeää purkaa kaikenlaisia eriarvoistavia rakenteita ja varmistaa, että ihmiset jotka ovat vähemmistöissä, tai joilla on esimerkiksi mielenterveydellisiä haasteita, voivat osallistua yhteiskuntaan”, Alametsä jatkaa.
Feminismiä hän myös haluaa edistää Euroopan unionissa, jos ja kun Britannian EU-eron johdosta hän nousee europarlamentaarikoksi Euroopan parlamenttiin. Mahdollinen pääsy unionin parlamenttiin tuntuu Alametsästä odottamattomalta ja hienolta, minkä vuoksi hän haluaa olla erityisesti nuorten äänestäjien luottamuksen arvoinen.
Alametsä ajattelee feminismin käsitteen laajentamisen olevan tärkeää, sillä feminismi ei ole vain naisten taistelua.
Ihminen voi joutua heikompaan asemaan monien tekijöiden kautta, joista yksi on nimenomaan mielenterveys. Alametsä haluaakin muistuttaa, että feministit ja feminismi käsitteenä ajaa “laajasti kaikenlaisten ihmisten, mutta etenkin vähemmistöjen hyvinvoinnin edistämistä”. Alametsä haluaa edistää hyvinvointia muun muassa Euroopan unionin laajuisten direktiivien avulla, joissa huomioidaan myös vammaisten oikeudet ja vähemmistöjen tilanne, sillä feminismi ei ole enää pelkästään naiskysymys.
Alametsän mielestä Euroopan unionin osuutta ja toimivaltaa tasa-arvo -kysymyksiin voisi lisätä.
Toinen asia mihin hän haluaisikin tarttua ja sen avulla parantaa ihmisten hyvinvointia unionin tasolla on se, miten Euroopan unionin terveysrahoituksen varoja käytetään. Nykyisin siitä käytetään mielenterveyteen vain kaksi prosenttia, jonka hän itse nostaisi kymmeneen. “Unionilta on kummallista panostaa niin suureen ongelmaan niin vähän. EU:n tulee nostaa mielenterveystutkimuksen -ja hankkeiden rahoitusta merkittävästi. Mielenterveyden ongelmat ovat Euroopassa varsin yleisiä. EU:n tulee edistää myös mielenterveyden tukemista työelämässä. Tiedämme mielenterveyden vaikuttavan moniin asioihin taloudessa, mutta myös ihmisten arjessa”, sanoo Alametsä.
Yhdeksi syyksi kyseiselle tarvittavalle muutokselle hän nostaa sen kuinka mielenterveysongelmissa nähdään sukupuolitettuja ilmiöitä sekä ongelmia, mitkä johtavat vähemmistöihin kuuluvat kohtaamaan useammin mielenterveyden ongelmia esimerkiksi syrjinnän vuoksi. Toisaalta mielenterveyden ongelmia kokevia voi pitää jo yksinään eräänä vähemmistönä, joista pitäisi Alametsän mukaan puhua enemmän Suomen, sekä myös koko Euroopan tasolla.
Alametsän mukaan Euroopan unioni tarvitsee nyt feminististä politiikkaa läpileikkaavasti kaikilla osa-alueilla. Ennen kevään 2019 europarlamenttivaaleja hän toivoi, että läpi parlamenttiin pääsisi joku nuori, tavallinen, ehdokas, jotta parlamentista löytyisi kaikille joku keneen samaistua. Hän oli myös itse tällainen ehdokas, sillä hänen omat lähtökohtansa ehdokkaaksi olivat hieman haastavat ja vaalikampanja rakennettiin minimibudjetilla. Nähtäväksi vielä jää, nouseeko Alametsä Euroopan parlamenttiin kauden aikana edustamaan uutta, feminististä sukupolvea.