Suomen päivittäistavarakaupan markkinat ovat jo pitkään olleet kahden suuren tekijän taskussa. Tämä ei kuitenkaan ole luonnonlaki, vaan tilanne saattaa muuttua tulevaisuudessa.
S-ryhmä ja K-ryhmä hallitsevat melkein 80 prosenttia alan markkinoista. S-ryhmän markkinaosuus oli viime vuonna 45,7% eli sen hallussa on markkinoista melkein puolet. Esimerkiksi Kuluttajaliitto uskoo tämän näkyvän myös yksittäisen kuluttajan kukkarossa. Yksi mahdollinen keskittymisen purkaja on liiton mielestä päivittäistavarakaupan kansainvälistyminen. Saksalaisketju Lidl on kasvanut jo maamme kolmanneksi suurimmaksi päivittäistavaraketjuksi.
Kahta suurta on syytetty muun muassa parhaiden kauppapaikkojen rohmuamisesta. Etenkin S-ryhmää on myös arvosteltu siitä, että siihen kuuluvien osuuskauppojen edustajistoissa istuu paljon kunnallisia päätöksentekijöitä. Kuluttajaliiton mukaan kahden toimijan korkea markkinaosuus on terveen kilpailun kannalta epäilyttävä.
– Kaksi suurta vievät kuluttajien enimmän huomion ja niillä on kattavat myymäläverkostot parhailla liikepaikoilla. Pienempien kilpailijoiden toimipaikat ovat monille kuluttajille usein liian etäällä ja vaikeasti saavutettavissa, sanoo Kuluttajaliiton ekonomisti Martti Luukko.
Kuluttajaliiton mukaan hinnoissa, laadussa ja valikoimassa jäädään silloin siitä, mitä se olisi tehokkaammin toimivassa kilpailussa. Kaupoilla on kuitenkin toisenlainen teoria keskittymisen vaikutuksista. S-ryhmän päivittäistavarakaupan johtaja Jukka Ojapelto sanoi kesäkuussaIltalehden haastattelussa, että nykyinen tilanne itseasiassa lisää alan kilpailua.
– Alan kiinteät kustannukset ovat korkeat harvaan asutussa maassa, jossa toimii kaksi kilpailijaa. Toimijoiden pieni määrä mahdollistaa sen sijaan vielä kovemman kilpailun, joten kuluttajan näkökulmasta tämä on etu, Ojapelto perusteli.
Pari vuotta sitten valmistuneessa työ- ja elinkeinoministeriön terveen kilpailun edistämisohjelmassa arvioitiin, että Alkojen sijoittuminen on vahvistanut kahden suuren kilpailuetua. Aiemmin Alkoja oli vain suurien liikkeiden yhteydessä, mikä käytännössä tarkoitti sitä, että ne päätyivät K- ja S-ryhmien hypermarkettien kylkeen. Viime vuosina Alkoja on sijoiteltu yhä enemmän myös pienempien liikkeiden yhteyteen. Kauppalehti kertoi heinäkuussa, että Suomen 350 Alkosta lähes 200 on sijoitettu K- tai S-kaupan yhteyteen. Lidlillä on tällä hetkellä vierellään neljä ja Suomen lähikaupalla viisi Alkoa.
Yritysostot kiihdyttäneet keskittymistä
Mutta miten tähän tilanteeseen on ajauduttu? Kilpailu- ja kuluttajaviraston kilpailuasiainneuvoksen Tom Björkrothin mukaan pääsyitä keskittymiselle on ollut kaksi. Osaksi keskittyminen on tulosta yritysten luonnollisesta kasvusta, toisaalta siihen ovat vaikuttaneet etenkin S-ryhmän kohdalla suuret yritysostot. Myös Suomen entistä kilpailulainsäädäntöä sekä Kilpailu- ja kuluttajavirastoa on syytelty siitä, että kauppa on päässyt ajautumaan melkeinpä duopolitilanteeseen.
– On vaikea sanoa olisiko tilanne ollut eri, jos lainsäädäntö olisi ollut tämä nykyinen. Meidän on kuitenkin toimeenpantava sitä voimassa olevaa lakia, Björkroth selittää.
Uudessa kilpailulaissa on merkittävää se, että lain mukaan yli 30% markkinaosuutta hallitsevilla yrityksillä katsotaan olevan määräävä markkina-asema. Nykytilanteessa tämä tarkoittaa sekä S- että K-ryhmää. Uusi laki ei kiellä hallitsevan markkina-aseman saavuttamista, mutta se kieltää aseman hyväksikäytön. Kilpailu- ja kuluttajavirasto valvoo, ettei asemalla pyritä rajoittamaan kilpailua tai vaikuttamaan tavarantoimittajiin.
– Meidän tehtävänä on varmistaa, että toimijoilla on kohtuullisen pienet alalle tulon esteet ja että se pelikenttä on tasainen. Sitten ollaan oman osaamisen varassa. Jos joku etevyyttään kasvaa, siihen meillä ei ole puuttumista, Björkroth avaa lain tarkoitusta.
Kilpailutilannetta arvioidessa ei katsota pelkästään koko Suomen markkinoita. Spar-ketjun päättäessä toimintansa Suomessa S-ryhmän oli tarkoitus ostaa sen liikkeet, mutta Kilpailu- ja kuluttajavirasto määräsi osan myymälöistä myytäväksi sen kilpailijoille. Syynä oli se, että kaupan myötä S-ryhmä olisi noussut joillakin alueilla niin suureksi, että yrityskauppaa ei sellaisenaan voitu hyväksyä.
Isot vastaan pienet
S- ja K-ryhmä eivät ole kuitenkaan kasvaneet pelkästään yritysostojen kautta. Osasyyksi näiden ketjujen vahvalle kasvulle 1990- 2000-luvuilla Björkroth epäilee niiden suuria panostuksia hypermarketteihin. Hypermarkettien ja suurten supermarkettien määrä on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2000 ja Euromarkettien siirryttyä alueosuuskauppojen omistukseen ei näitä kauppatyyppejä ole enää muilla kuin S- ja K-ketjuilla. Tom Björkroth uskoo, että hypermarkettien määrä kasvaa yhä tulevaisuudessa.
– En näe mitään syytä, miksi tämä trendi ei jatkuisi. Suomen lähikaupat tekivät rohkean liikeen kun luopuivat hypermarketeista, että saa nähdä miten siiinä käy.
EU-komission lokakuussa julkaisematutkimus vahvistaa Björkrothin epäilyksiä. Sen mukaan ruokakauppa on Suomessa EU:n keskittyneintä, mikä heikentää kuluttajien ja ruoan tuottajien asemaa. Siinäkin selitystä haetaan moderneista hypermarketeista. Taloustieteen professori Vesa Kanniainen puolestaan arvioi Iltalehden haastattelussakeskittymisen nostavan Suomen hintoja – erityisesti yhdistettynä sitouttaviin bonuskorttijärjestelmiin, joilla “palautetaan osa oligopolivoitoista asiakkaalle”.
Päivittäistavarakauppa ei kuitenkaan ehkä enää kauaa ole vain kahden toimijan käsissä. Viime vuosina pakkaa on päässyt sekoittamaan erityisesti Lidl, joka nykyisellä kasvuvauhdillaan hallitsee tänä vuonna jo kymmenystä markkinoista. Kahdesta suuresta K-ryhmän markkinaosuus on sen sijaan kääntynyt laskuun. Pienillä ketjuilla on nyt kädessään aiempaa paremmat kortit kilpailussa isoja vastaan.
Myös Suomen lähikauppa on lähtenyt entistä agressiivisempaan kilpailuun isoja vastaan. Ketjun aseena on kansainvälinen Pins-kortti, jonka on hankkinut jo yli miljoona suomalaista. Kortti muistuttaa K- ja S-ryhmien kanta-asiakkuuksia, koska siihen on linkitettynä muitakin kuin ketjun omia palveluita. K- ja S-ryhmien kattavat kanta-asiakkuudet ovat kuitenkin nyt vaarassa, kun Kilpailu- ja kuluttajavirasto selvittää niiden vaikutuksia alan kilpailuun. Erityisen syynin alla ovat juuri ketjujen ulkopuolisten toimijoiden tarjoamat bonusedut.
Kilpailua verkossa ja ulkomailta
Kilpailu- ja kuluttajaviraston Tom Björkroth uskoo, että myös ruuan verkkokauppa tulee muuttamaan päivittäistavarakaupan markkinoita. Vielä on kuitenkin hänen mukaansa liian aikaista arvioida tulevatko vanhat suuret ketjut hallitsemaan myös verkkokauppaa vai pärjäävätkö siellä aivan omat toimijansa. Björkroth näkee kuitenkin verkkokaupassa mahdollisuuden erityisesti lähiruuan tuottajille.
– Verkko on näille toimijoille tehokkaampi tapa verkostoitua ja päästä lähemmäs kuluttajaa, Björkroth perustelee.
Päivittäistavarakaupan markkinoilla on siis paljon kuhinaa tällä hetkellä, mutta on mahdotonta vielä sanoa tuleeko se haastamaan kahden suuren asemaa. Kuluttajaliitto kääntää katseensa kuitenkin toiveikkaana Suomen ulkopuolelle.
– Kestohyödykkeiden kaupassa Suomeen on muutamassa vuodessa tullut useita ulkomaisia toimijoita. Tämä on alentanut hintoja, lisännyt tarjontaa ja laajentanut valikoimia. Samanlaista kehitystä kuluttajan eduksi toivotaan myös päivittäistavarakaupassa, Kuluttajaliiton ekonomisti Martti Luukko perustelee.