Maahanmuutto on ollut viime syksynä alkaneen turvapaikanhakijamäärien voimakkaan kasvun vuoksi medioissa tauotta. Turvapaikanhakijoiden massaliikkellelähtöä on luonnehdittu suurimmaksi kansainvaellukseksi Euroopassa sitten toisen maailmansodan jälkiseurausten.
Turvapaikanhakijoihin liittyvien prosessien ja palveluiden tehostamispyrkimykset ovat värittäneet kaikkea viime aikojen maahanmuuttopolitiikkaa EU:ssa. Hallitukset ja ministeriöt ovat tuottaneet pinokaupalla toimenpideohjelmia, joilla turvapaikanhakijoiden määrää saadaan rajoitettua ja maahan jäävät nopeasti kotoutettua.
Toiveissa on, että uudet tulijat kotoutuvat hyvin, saavat tarvitsemansa koulutuksen, työllistyvät ja jäävät. Perheellisten tulisi myös voida saada puolisonsa ja lapsensa luokseen perheenyhdistämisen kautta.
Kriisi- ja luonnonkatastrofisanastoa viljelevän uutisoinnin keskellä olisi kuitenkin muistettava, ettei maahanmuutto ole pelkästään humanitaarisista syistä tapahtuvaa muuttoliikettä eikä se ole uusi tai väliaikainen ilmiö Euroopassa.
Varsinkin työperusteisella muuttoliikkeellä on vuosisatainen maailmanlaajuinen historia takanaan. Euroopan lähihistoriassa taas esimerkiksi siirtotyöläisohjelmat muovasivat erittäin merkittävällä tavalla monien maiden väestöä 1960-luvulta lähtien. Siirtotyöläisyyden ja sitä seuranneen perhemuuton perua ovat huomattavat etniset vähemmistöryhmät eri Euroopan maissa.
Rajoihin ja niiden ylittämiseen, vapaaseen liikkuvuuteen tai sen rajoittamiseen sekä kotouttamiseen ja maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen liittyvät keskustelut koskevat yhtä lailla pakolaisia kuin myös työperusteista muuttoliikettä ja perhesyistä tai opiskelun vuoksi toiseen maahan muuttaneita.
Kaikille näille väestöryhmille on tärkeää yhdenvertainen kohtelu, riittävä koulutus ja kotoutuminen sekä tunne, että heidät toivotetaan tänne tervetulleiksi. On aikaansa elänyttä ajatella, että meillä on varaa muuhun.
Tämän Vihreä Tuuma -lehden numeron teemana on maahanmuutto ja muuttoliikkeet Euroopassa. Numerossa pyritään nostamaan esiin ajankohtaista pohdintaa muuttoliikkeistä, maahanmuutosta, kotoutumisesta, turvapaikanhakijatilanteesta ja siihen liittyen raja-aitojen uudelleenpystyttämisen merkityksistä Euroopassa.
Haluamme kiinnittää huomion maahanmuuttokeskustelun ristiriitoihin: työperusteisia maahanmuuttajia pyritään houkuttelemaan Suomeen, Pohjoismaihin ja muuhun Eurooppaan monin keinoin, kun taas humanitaarisista syistä muuttavien määrää rajoitetaan kilpaa. Väestö vanhenee ja vähenee, mutta kaikki uudet tulijat eivät kuitenkaan ole yhtä toivottua väestönlisäystä.
Uuteen asuinmaahan kotoutumisen haasteita maahanmuuttosyystä riippumatta ovat kotoutujalle tarjottavan koulutuksen riittämättömyys, vaikea ja hidas työllistyminen, maahanmuuttajien osaamisen puutteellinen hyödyntäminen sekä kantaväestöissä voimistuva nationalismi ja muukalaisvihamielisyys.
***
Ajatuspaja Visio on julkaissut tekemäni selvityksen maahanmuuttajien kotoutumisesta. Kotoutuminen Kuntoon! on ladattavissa ilmaiseksi Vision verkkosivuilta.