Olen pitänyt Euroopan unionia itsestäänselvyytenä monta vuotta. Olen 21-vuotias ja elänyt koko ikäni Suomessa, joka on osa Euroopan unionia. Olen voinut kävellä Torniosta Haaparantaan, jos olen halunnut. En muista aikaa ennen euroa, sillä euron tullessa olin alle nelivuotias. Ei ole ihme, että olen pitänyt näitä asioita itsestäänselvyytenä.
Jos katsoo amistaustaani, meille opetettiin yhteiskuntataitojen kurssilla puolentoista tunnin aikana paitsi kaikki Suomen poliittisesta järjestelmästä, myös Euroopan unionista. Emme edes ehtineet kunnolla käydä asioita läpi, kun aika jo loppui kesken. Kaiken tämän lisäksi jouduin itse korjaamaan opettajaa muutamaankin otteeseen, kun hän esimerkiksi sanoi Euroopan unionin parlamentin tekevän esityksiä lainsäädäntöön, vaikka se on komission tehtävä. Tähän suhteutettuna en itse ihmettele yhtään, että nuoria ei kiinnosta äänestää eurovaaleissa.
Yle kirjoitti ennen kevään 2019 eurovaaleja, että nuoret fanittavat Euroopan unionia, mutta se ei näy äänestysaktiivisuutena. Esimerkiksi yksi Ylen haastattelema nuori sanoi, ettei ole politiikkaihminen, mutta tykkää eurosta ja siitä, että Euroopassa on helppo matkustaa. Vuoden 2014 eurovaaleissa nuorista kävi äänestämässä vain kymmenen prosenttia, mikä on saman verran, jos vain tamperelaiset ja vantaalaiset kaikista suomalaisista äänestäisivät eurovaaleissa. Euroopan unioni vaikuttaa kaikkeen. Tiesitkö esimerkiksi, että Euroopan unioni vaikuttaa siihen, mitä merkintöjä leipäpussissa tai kananmunissa pitää olla? Tai siihen miten allergiamerkinnät pitää kirjoittaa myytäviin tuotteisiin? EU vaikuttaa sinunkin puhelimesi laturin metallimateriaaleihin ja päättää, miten yritykset voivat markkinoida tuotteitaan sinulle. EU-maissa ei saa myöskään myydä eläintestattua kosmetiikkaa.
EU-kansalaisen on saatava jokaisessa unionin jäsenmaassa välitöntä sairaanhoitoa sitä tarvitessaan. Sääntelyn takia televisiossa saa näyttää vain kaksitoista minuuttia mainoksia yhtä tuntia kohden, eikä reseptilääkkeitä tai tupakkaa saa mainostaa ollenkaan. Kaikissa nettikaupoissa pätevät samat säännöt, että viallisen tuotteen voi palauttaa kahden viikon kuluessa.
Minä olin se nuori, joka luuli, että roaming-maksuista Euroopan alueella päättävät operaattorit.
Pidin Euroopan unionin päättämiä etuja itsestäänselvyytenä pitkään. Näille eduille uhkana on populismin nousu Euroopassa. Esimerkiksi vastavalittu europarlamentaarikko Laura Huhtasaari (ps) kommentoi keväällä 2019 Helsingin Sanomissa, että hän lopettaisi vapaan liikkuvuuden ja kutistaisi Eurooppaa sisältäpäin. Myös perussuomalaisten suunnalta on tullut kannatusta Suomen omalle “Fixit-äänestykselle”. Vapaan liikkuvuuden rajoittaminen, Suomen EU-erosta puhumattakaan, tarkoittaisi sitä, että emme voisi enää kävellä Torniosta Haaparantaan, lähteä Tallinnan risteilylle tai hakea opiskelemaan Euroopan unionin eliittikouluun yhtä vaivattomasti kuin Tampereen yliopistoon.
Koulutus on tärkeässä osassa siinä, mitä me nuoret ajattelemme Euroopan unionista. Siksi onkin kummastuttavaa, että amiksen yhteiskuntataitojen tunti ei sitä tukenut.
Sillä me nuoret olemme tulevaisuuden päättäjiä, myös Euroopan unionin tasolla. Vaikka nuoret pitävät EU:n tuomista eduista, niitä pidetään liiaksi itsestäänselvyytenä. Eikä meillä ole varaa pitää Euroopan unionia itsestäänselvyytenä.
