Sähköautojen määrä kasvoi Suomessa 87 % vuosina 2018–2019, mutta sähköautokanta, 25 033 autoa, on edelleen vaatimaton verrattuna polttomoottoriautojen määrään. Sähköautot kuitenkin yleistyvät huimaa vauhtia, ja tänä vuonna suosion ennustetaan kiihtyvän entisestään, kun markkinoille saatetaan ennätysmäärä sähköautoja. Suomen hallituksen tavoitteena on, että vuonna 2030 Suomessa olisi ainakin 250 000 sähköautoa.
Kasvavien sähköautomarkkinoiden taustalla on huoli liikenteen suurista hiilidioksidipäästöistä. Suomessa liikenteen kasvihuonekaasupäästöt muodostavat noin viidenneksen Suomen kasvihuonepäästöistä, ja Euroopassa vastaava osuus on noin neljännes. Euroopan komissio onkin asettanut autonvalmistajille tiukat velvoitteet, joiden avulla autojen hiilidioksidipäästöjä on tarkoitus vähentää merkittävästi. Uuden auton päästöjen tulee vuoteen 2021 mennessä olla korkeintaan 95 g/km. Vuonna 2018 päästöt olivat 118,5 g/km.
Autonvalmistajat joutuvat tämän vuoden jälkeen maksamaan sakkoa jokaista myytyä autoa kohden, mikäli tavoitteisiin ei päästä. Rajoitusten tarkoituksena on ohjata markkinoita kohti nollapäästöisiä ajoneuvoja. Vaihtoehtoisten energianlähteiden käyttäminen liikenteessä on välttämätöntä, jotta tiukentuneissa päästötavoitteissa onnistutaan.
Pienemmät hiilidioksidipäästöt puhuttelevat ympäristötietoisia autoilijoita, mutta kaikille kuluttajalle ne eivät ole riittävä syy siirtyä polttomoottoriautosta sähköautoon. Tutkimusten mukaan (sähkö)auton hankintaan vaikuttavat keskeisesti auton hyötyominaisuudet, kuten kustannukset ja toimivuus, ja toisaalta myös symboliset merkitykset eli se, mitä auton ominaisuudet viestivät autosta ja sen käyttäjästä.
Tällä hetkellä sähköautojen ostopäätökseen vaikuttaa eniten sähköautojen hinta. Useimpien sähköautojen hankintakustannus on noin 10 000–15 000 euroa kalliimpi kuin polttomoottoriauton hankintakustannus, vaikka valtio tukee sähköauton ostoa 2 000 eurolla vuosina 2018–2021. Toisaalta pienimpiä sähköautoja, esimerkiksi SEAT Mii electricia, myydään jo alle 20 000 eurolla.
Sähköauton korkea hinta johtuu ennen muuta akkujen valmistuskustannuksista. Useissa tutkimuksissa on ennustettu, että sähköauton hinta putoaa bensiiniautojen tasolle vuoteen 2025 mennessä, mikäli akkujen hinnat jatkavat laskuaan nykyiseen tahtiin teknologisen kehityksen ja massatuotannon takia. MIT Energy Initiaven tuore raportti tosin väittää, että sähköautojen litiumakut estävät hinnan putoamisen polttomoottorin tasolle ennustetulla nopeudella.
Sähköauton ostamista sen sijaan puoltavat matalat käyttökustannukset. Siinä missä 18 000 kilometrin vuosittainen autoilu maksaa markkinoiden taloudellisimmilla bensiinimoottoreilla ajettaessa noin 1 300 euroa, maksaa kotona ladatulla sähköautolla ajaminen vain 330 euroa. Säästöä saattaa tulla myös huoltokuluissa, sillä moottoriöljyä ei tarvitse vaihtaa, eikä jakohihnoja ja tulppia uusia. Myös katsastaminen on huomattavasti polttomoottoriautoa edullisempaa.
Sähköautojen toimivuutta on arvosteltu erityisesti niiden toimintasäteen vuoksi, joka ei ole toistaiseksi yltänyt polttomoottoriautojen tasolle. Suomi on harvaan asuttu maa, ja varsinkin haja-asutusalueiden asukkaat ovat hyvin riippuvaisia autoistaan. Välimatkat ovat pitkiä, ja useilta alueilta puuttuu toimiva julkinen liikenne.
Mahdolliseksi esteeksi saattaa nousta se, ettei haja-asutusalueille ole kustannustehokasta rakentaa tiheää latausasemaverkostoa. Keskimääräinen suomalainen ajaa kuitenkin alle 40 kilometriä vuorokaudessa, jolloin sähköauton toimintasäteen ei pitäisi muodostua ongelmaksi.
Vuoden 2019 alussa sähköautojen julkisia latauspisteitä oli Suomessa noin 2000, joista kolmannes sijaitsi Uudellamaalla. Osassa Suomea latausmahdollisuuksia on edelleen harvakseltaan. Kaupungeissa latauspaikkoja on monissa kauppakeskuksissa sekä työpaikkojen ja uusien talonyhtiöiden parkkitiloissa. Suomen sähköautoilijat ylläpitää latauskarttaa, josta voi tarkistaa julkiset latauspisteet.
Toisin kuin luullaan, sähköauto soveltuu hyvin Suomen sääolosuhteisiin. Kylmä sää toki pienentää sähköauton toimintasädettä, mutta muuten sähköauto sopii hyvin talviajoon. Sähköauto ei kärsi käynnistysongelmista kovallakaan pakkasella, sillä auton sisätilan lämmittämiseen ei käytetä lämpövastusta tai moottorin hukkalämpöä.
Lataaminen on hitaampaa kuin polttomoottoriauton tankkaaminen, mutta päivittäinen ajo ei useimmiten kuluta akkua tyhjäksi. Sähköautoa ladataan pääasiassa kotoa, jolloin auto seisoo latauksessa yön yli. Lataus onnistuu sekä taloyhtiössä että omakotitalossa.
Kaupunkialueilla sähköautojen lisääntyminen vaikuttaa ilmanlaadun kohenemiseen, kun päästöt siirtyvät kaupungeista energiantuotantolaitoksiin kaupunkien ulkopuolelle. Lisäksi kaupunkien viihtyvyys paranee, ja meluhaitat vähentyvät hiljaisempien moottoreiden ansiosta.
Tällä hetkellä tyypillinen sähköauton ostaja on ympäristötietoinen kuluttaja, joka on kiinnostunut uudesta teknologiasta. Jotta sähköautot löisivät Suomessa läpi kunnolla, pitäisi suuren enemmistön ennakkoluulot rikkoontua. Kun sähköautojen hinnat lähivuosina laskevat ja tekniset ominaisuudet entisestään kehittyvät, saattaa keskivertokuluttajakin hylätä polttomoottoriautonsa.