Vuosi 2040 – matkustamisen pimeä aika on vihdoin ohi! Vuosisadan alussa elettiin vielä Suomessa, jossa lenneltiin Helsingistä maakuntakeskuksiin eikä Suomea ja Keski-Eurooppaa erottanutta lätäkköä nimeltään Itämeri ollut käytännöllistä ylittää muuten kuin lentämällä, etenkin kun lentomatkustaminen halpeni tuntuvasti niihin aikoihin. Samaan aikaan jopa suurimpienkin suomalaiskaupunkien välisille rataosuuksille alkoi kerääntyä korjausvelkaa. Ilmastotietoisilla kansalaisilla oli syytäkin olla kateellisia muun Euroopan nopeista junista ja maantieteellisestä sijainnista. Pieni mutta kasvava joukko toki matkusti Eurooppaan ja Aasiaan maata pitkin, jos vain saivat tarpeeksi vapaita päiviä hitaampaan matkustamiseen.
20- ja 30-luvuilla kehityksen suunta muuttui, kun ymmärrettiin, että lentoliikennettä täytyy vähentää ja juna on ekologisin liikennemuoto pitkille matkoille. Suomen yhteydet ulkomaille piti kuitenkin säilyttää. Alkoi kunnianhimoisten liikennehankkeiden suunnittelu ja toteuttaminen sekä kotimaassa että maan rajojen yli.
Hankkeet käynnistyivät
Suomen suurimpien kaupunkien välisiä ratoja alettiin parantaa tai niiden rinnalle rakentaa jopa uusia suorempia – ja nopeampia. Junaliikenteen markkinoiden vapautuessa suosituilla väleillä matkustaminen kasvoi ja lippujen hinnat alenivat. Maakuntien lentokenttien subventoiminen valtionyhtiöstä lopetettiin, jolloin lentolippujen hinnat nousivat todellisia kustannuksia vastaaviksi. Vaikka jotkut maakunnat päättivät jatkaa paikallisten kenttien tukemista omista pusseistaan, on suurin osa päätynyt tukemaan mieluummin raide- ja bussiliikennettä kustannustehokkaampana tapana ylläpitää alueellista elinvoimaa ja yhteyksiä muihin kaupunkeihin.
Astetta isompi projekti taasen oli Tallinna-tunneli. Vaikka sen toteuttamiskelpoisuutta ja kannattavuutta epäiltiin valmistumiseenkin saakka, nähtiin se kansallisesti niin tärkeänä hankkeena, että Eduskunta näytti sille vihreää valoa. Ilman edeltä valmistunutta Baltian ja Keski-Euroopan yhdistävää Rail Baltica -ratahanketta tuskin olisikaan tunnelissa ollut järkeä. Rail Baltica kuuluu EU:n tukemaan Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon, jonka puitteissa EU päätyi lopulta tukemaan tunneliakin. Myös toisesta suunnasta Suomi liitettiin naapurimaahan, kun säännöllinen junaliikenne alkoi kulkea Pohjanlahden ympäri Oulun ja Luulajan välillä. Samalla syntyi ekologinen vaihtoehto lento- ja laivaliikeenteelle Tukholmaan.
Turismia molempiin suuntiin
Kun lentämistä alettiin Euroopassa suitsia poistamalla sen verotuet, surkuteltiin Suomi-matkailun vääjämätöntä kuolemaa. Toisaalta lentämiseen perustuvan matkailun edistämistä myös kritisoitiin lyhytnäköisenä elinkeinopolitiikkana. Nousi näkökulma, että turistien houkutteleminen oli järkevää ja jopa oikein, jos se perustui maateitse matkustamiseen ja näin lentämisen vähentämiseen. Kesät ovat eteläisemmässä Euroopassa lämmenneet huolestuttavan tukaliksi, ja moni lomailija kaipaa Suomen viileämpään ilmastoon ja järviin. Rail Baltican, Tallinnatunnelin ja Pohjanlahden junaradan ansiosta suosituksi reitiksi on muodostunut “Pohjolan looppi”, jonka aikana matkaaja näkee niin Baltian, Suomen kuin Ruotsin ja Tanskankin, päätyen sinne, mistä aloitti – vaikka Berliiniin.
Tarkemmin ajatellen Suomi ei edes ollut maantieteellisesti täysin huonossa asemassa alunperinkään, sillä kun suuntaa katseen itään, olemmekin varsin suotuisassa paikassa. Suosittuihin kaukokohteisiin Itä-Aasiassa kun pääsee tätä nykyä nopeasti Venäjää ja Keski-Aasiaa halkovaa nopeaa rautatietä pitkin. Muutama yö Moskovan kautta kulkevassa yöjunassa ja olet perillä! Toki Kiinan ja Venäjän yhteistyönä toteuttama megaprojekti oli molemmille alunperinkin myös vallan väline, jonka edistymistä Suomessakin seurattiin epäluulolla. Onko eurooppalaisten kaukomatkailu riippuvaista kahden suurvallan oikuista, ja tukeeko matkustaja haluamattaan kyseenalaista aluepolitiikkaa? Onneksi Aasian ja Euroopan välille on muitakin yhteyksiä rakennettu kuten Länsi-Euroopan ja Intian välille.
Nykyään ei totisesti suomalaisen tarvitse vältellä matkustamista, sillä sujuvia ja kestäviä matkustustapoja löytyy ulkomaille asti. Onneksi aikoinaan uskallettiin katsoa kauas ja ryhtyä ajoissa toimiin pitäen Suomi kiinni muussa maailmassa, sillä olivathan kaikki nämä hankkeet melko mittavia näin jälkeenpäin katsoen. Siitä siis kiitos 20-luvun päättäjille ja visionääreille!