Saksan luomumarkkinat – Elintarvikkeita luottamuslisällä

Suomessa luomutuotanto sakkaa, mutta Saksassa kasvu jatkuu. Bettina Pabel kertoo, kuinka luomutuotteista on tullut merkittävä osa vähittäiskauppojen valikoimaa.

Eurokriisistä huolimatta luomu on Saksassa edelleen kovassa kurssissa. Maassa, jonka asukkaita noin yleensä pidetään hintaorientoituneina kuluttajina, jatkuva luomubuumi voi aluksi tuntua hämmentävältä. Vaakakupissa painaa kuitenkin moni muukin seikka: luomutuotannon historiallinen kehitys Saksassa, voimakas turvallisuuden ja luottamuksen kaipuu sekä alati kasvava kestävyystietoisuus.

Luomuviljelyä 1 013 540 hehtaarilla

Vaikka luonnonmukaisesti viljellyn peltoalan kasvu on hidastunut, oli määrä vuonna 2011 yhä 2,3 prosenttia suurempi edellisvuoteen verrattuna. Siten saatiin ensi kerran rikottua miljoonan hehtaarin maaginen raja. Luomuyritysten määrä sen sijaan kasvoi tuplasti; sellaisia on nyt 23 000. Koska kasvuaan jatkoi myös luomutuotteiden kysyntä, ylitti se edellisvuosien tapaan jälleen tarjonnan. Puutetta paikataan enenevässä määrin tuontitavaralla. Se, ettei useampi viljelijä siirry luonnonmukaisen viljelyn saralle, johtunee toisaalta elintärkeän muutostuen epävarmasta tulevaisuudesta, toisaalta juuri nyt ajankohtaisesta biopolttoainetuotannon voimakkaasta edistämisestä.

Jos katsotaan maataloustuottajien myyntituottoja, tärkeimmiksi tuoteryhmiksi nousevat hedelmät, vihannekset ja peruna. Myös kotimaisen maidon, munien ja lihan myynti kehittyi positiivisesti. Esimerkkinä liha: luomu-asiakkaat syövät yleisesti ottaen vähemmän lihaa kuin väestö keskimäärin, ja lihan hinnan luomulisä on suurempi kuin muissa tuoteryhmissä. Koska kuitenkin myös muissa asiakasryhmissä liha valitaan entistä tietoisemmin, on luomulihan kysyntä kasvanut viime vuonna lähes 30 prosentilla. Jos tarjontaa olisi ollut, olisi myyntiä ollut selvästi enemmän, sanovat alan asiantuntijat.

Luomuelintarvikkeet ovat kiinteä osa kaupan valikoimaa

Luomuelintarvikkeista on tullut merkittävä tuoteryhmä kaupoille, sillä niiden myynti kasvoi viime vuonna yhdeksällä prosentilla 6,59 miljardiin euroon.

Harvassa ovat ne liikkeet, joiden valikoimiin ei kuuluisi edes muutama luomutuote – ja Saksassa vähittäismyymäläkenttä on hyvinkin monimuotoinen. Asiakas voi hoitaa ruokaostoksensa luomuruokaliikkeissä, perinteisissä elintarvikemyymälöissä, alemarketeissa, kemikalioissa, leipomoissa ja lihakaupoissa, luontaistuotemyymälöissä, viikkomarkkinoilla, suoramyyntinä itse tiloilta tai kestotilausten kautta sekä postimyynnissä.

Tärkeimmät myyntikanavat ovat edelleen vähittäismyymälät (ml. kemikaliot) ja luomuruokaliikkeet. Uutta tulemistaan elävät tällä hetkellä viikkomarkkinat ja suoramyynti. Näissä kuluttajan toiveet tuoreudesta ja paikallisuudesta täyttyvät helpoiten. Tuoreustrendi näkyy myös eri tuoteryhmien suosiossa. Useimmiten ostoskärryihin päätyvät luomupuolen leivät ja -leivonnaiset, vihannekset, meijerituotteet ja hedelmät. Ja kuten sanottu, yhä useammin ostoskoriin tarttuu myös luomuliha ja -munat.

Selkeä myynnin kasvu kahvin ja teen osalta johtuu paljolti myös siitä, että näihin kuluttajat useasti liittävät yhteen reilun kaupan periaatteet ja maullisesti korkean laadun. Lihan luonnonmukaisempana korvikkeena käytettävät tofu tai seitan taas edustavat tervettä, turvallista ravitsemusta ja vakuuttavaa valikoimaa.

Luomumarkkinoiden kehitys

Luomun jatkuva menestys on osittain myös luomutuotannon ajallisesti pitkän historian ansiota. Alkunsa se on saanut vuonna 1924, kun antroposofian perustaja Rudolf Steiner kylvi kokonaisvaltaisen luomutuotannon siemenen luennoimalla aiheesta.

Aluksi tuotantomenetelmänsä muuttivat yksittäiset viljelijät, kunnes 60-luvun lopulle tultaessa luomu koki ensimmäisen suuren kasvuaaltonsa. Sen käynnisti kiihkeä julkinen keskustelu maataloustuotannon teollistumisen seurauksista kemiallis–synteettisine torjunta-aineineen. Kehitys synnytti niin luonnon- ja ympäristönsuojelujärjestöt kuin Saksalle niin tyypilliset luomuyhdistyksetkin. Maataloustuotteiden tuottajien, jalostajien ja myyjien yksityistaloudellisesta aloitteesta nämä yhdistykset ajoivat jo tuolloin kestävän tuotannon asiaa. Heidän tiukasti määrittämänsä toimintaohjeet vaikuttivat merkittävästi myös jatkossa koko EU:n ekolainsäädäntöön. Se, että alati kasvava luomutuotteiden valikoima päätyi myös kotitalouksien arkeen, oli luomukauppojen, luonnonravintotukkureiden ja luomuruokaa kotiin kestotilauksena toimittavien yritysten ansiota.

Vuosituhannen vaihteen jälkeen luomutuotanto sai uutta pontta, kun Vihreiden poliitikko ja tuolloinen kuluttajasuojaministeri Renate Künast määräsi lukuisia toimenpiteitä BSE-kriisin seurauksena. Niihin kuuluivat muun muassa valtakunnallinen luomutuotanto-ohjelma, osavaltioiden maksama muutostuki luomutuotantoon siirtyville, ja vapaaehtoisen, valtiollisen luomumerkin käyttöönotto. Sitä kantaa jo 65 000 elintarviketta.

Merkin laaja levinneisyys on johtanut siihen, että nykyään kuluttajat edellyttävät kauppojen tarjoavan myös luomuelintarvikkeita. Vielä korkeampaa luottamusta nauttivat kuitenkin yhdeksän eri luomuyhdistyksen laatumerkit. Erityisesti koulutetumpi väestönosa pitää niitä uskottavina arvomerkintöinä.

Kattava luomuvalikoima

Myös päivittäistavarakaupat ja alemarketit ovat lisänneet luomumyyntiään vähitellen. Nykyään juuri nämä tuotteet kuitenkin tuottavat eniten liikevaihtoa. Erityisesti yksityiset kauppiaat ovat ymmärtäneet, että kattava luomuvalikoima kerää asiakkailta pisteitä. Nämä voivat valita valmistajien ja ketjujen omien tuotemerkkien välillä, ja tarjolla on alempien hintaluokkien tuotteiden lisäksi myös gourmet-tavaraa. Myös elintarvikemyymälöiden ulkopuolella luomu on saanut vankan jalansijan. Yhä useampi ravintola – vegetaarisista ravintoloista luomujäätelökioskeihin – ja yhä useampi suurkeittiö – opiskelijaruokaloista aina työmaakeittiöihin asti – tarjoavat ruokalistoillaan luomua.

Kiinnostusta luomutuotteisiin löytyy kaikista väestökerroksista ja ikäryhmistä. Ihmiset yhdistävät luomuun aivan oikeutetusti monia asioita, jotka ovat lähellä heidän sydäntään: nämä elintarvikkeet ovat myrkyttömiä, terveellisiä ja ravinteikkaita. Lisäksi tuotantomenetelmissä on huomioitu eläin- ja ympäristönsuojelu. Myös läpinäkyvyys toiminnassa, oikeudenmukaisuus kaupanteossa ja kestävä, ilmastoa kuormittamaton tuotanto ovat kasvavan kiinnostuksen kohteena. Tuoreus, paikallisuus ja vakuuttava, hyvä maku saavat ihmiset valitsemaan luomutuotteen muiden vaihtoehtojen sijaan.

Tulevaisuuden tutkijat lienevät siis oikeassa ennustaessaan yhä kasvavaa suosiota luonnonmukaisesti tuotetuille elintarvikkeille.

Käännös: Marikka Sand

Bettina Pabel

Hannoverissa vuonna 1963 syntynyt luonnontieteiden tohtori Bettina Pabel työskenteli elintarvikekemian alalla kymmenen vuotta tutkijana ja analyytikkona, kunnes kouluttautui toimittajaksi. Hän on työskennellyt luomulehdessä ja vuodesta 2003 vapaana toimittajana. Pabelin aiheiden painopisteitä ovat ravitsemus, terveys ja luonnonmukainen maataloustuotanto. Häneltä on ilmestynyt kolme kirjaa.